Yhteiskunnalliset eliitit, kuten kansalliset päämiehet, virkamiehet ja ekonomistit, hallitsevat eurokriisistä käytävää mediakeskustelua. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen Eurokriisi suomalaisissa sanomalehdissä 2010–2012 -tutkimusraportista.
Selvityksen mukaan kansalais- tai esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ääntä suomalaisessa eurokriisikeskustelussa ei juuri kuulla. Yksittäisistä henkilöistä Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) esiintyivät eniten suomalaisessa eurokriisijulkisuudessa.
Tutkimuksessa analysoitiin vajaa tuhat eurokriisiaiheista juttua Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, llta-Sanomista ja Kalevasta vuosilta 2010–2012.
Tutkituissa sanomalehdissä eurokriisi nähdään ennen kaikkea Euroopan yhteisenä ongelmana, johon tulisi etsiä ratkaisuja yhdessä. Julkisuudessa esiintyvät ehdotukset mukailevat eurooppalaisen poliittisen eliitin näkemyksiä kriisin ratkaisusta.
Ratkaisuvaihtoehdoista eniten tilaa mediassa saivat näkemykset budjettivallan keskittämisestä EU:lle, vyönkiristykset ja budjettialijäämien kaventaminen kriisimaissa sekä niin sanotut ”rakenteelliset uudistukset”.
Valtaosassa tutkituista jutuista ei esiintynyt selvää näkemystä kriisin syistä. Yleisimmät näkemykset kriisin syistä liittyivät kansalliseen talouspolitiikkaan, kuten eurooppalaisten valtioiden julkiseen velkaantumiseen. Toiseksi yleisimmäksi syyksi nousi väite euron vääristä lähtökohdista.
Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston johtamaa The Euro Crisis, Media Coverage, and Perceptions of Europe within the EU -tutkimusta, jossa vertaillaan eurokriisin mediajulkisuutta kymmenessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa.