Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala erosi perjantaina, mutta kiista Suomen linjasta ja edusta jäänmurtaja-asioissa on vain kiihtymään päin.
Kysymys on siitä, voidaanko suomalaismurtajia jatkossakin vuokrata esimerkiksi öljy-yhtiö Shellille offshore -bisnekseen turvaamaan öljynporausta pohjoisilla merialueilla. Tässä vastahankaan on Hautalan lisäksi asettautunut liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.). Kokoomuksesta ja keskustasta on näytetty toiminnalle vihreää valoa.
Suomen talvimerenkulku turvattava
Kyllönen on selvittänyt kantaansa kahdessa blogikirjoituksessa.
– Liikenneministerinä minua kiinnostaa jäänmurrossa eniten Suomen talvimerenkulun turvaaminen kaikissa oloissa. Minun vastuullani on huolehtia elinkeinoelämän merikuljetusten ympärivuotisesta toimivuudesta ja huoltovarmuudesta, mahdollisimman kustannustehokkaasti ja luotettavasti, hän kirjoitti perjantaina.
Arctia Shippingissä perusjäänmurto ja offshoretoiminta on jaettu erillisiin yhtiöihin. Yhtiö teki viime vuonna liikevoittoa liki 45 miljoonaa euroa. Kyllönen haluaa selvyyden, mistä ja kenen kukkarosta liikevoitto on syntynyt.
– Onko offshore-toiminnan sisällä se suuri osuus, jonka Liikennevirasto maksaa monitoimimurtajista (Nordicasta ja Fennicasta) talvimerenkulun varmistamiseksi? Kyllönen jatkoi sunnuntaina.
– Näenkin tarpeelliseksi käydä erityistilintarkastuksen kautta läpi koko offshore-toiminta sen olemassaoloajalta. Samassa yhteydessä pitäisi tehdä myös selvitys Itämeren jäänmurtotoiminnan laskutuksesta. Näin me kaikki pääsemme kartalle siitä, mikä on tämänhetkinen todellinen tilanne Arctia Shippingin osalta.
”Riskit ovat kovat”
Kyllösen mukaan arktinen jäänmurto ei ole itsestään selvästi tuottava ala.
– Shell-sopimus on tuonut Arctian kassaan rahaa, mutta kannattavan bisneksen luominen arktisilla vesillä ei ole niin helppoa kuin meillä välillä tunnutaan uskovan. Olot ovat todella vaativat, ja jo matka arktisille vesille vie niin pitkään että rahat olisi käärittävä hyvin lyhyessä ajassa.
– Riskit ovat myös kovat. En missään nimessä halua, että arktisen jäänmurron riskit maksaa suomalainen veromaksaja. Mitä me teemme jos Arctian laivat ovat osallisena jossain öljyvahingossa? Miten silloin käy meidän perinteisten jäänmurtajien, jotka kuuluvat samalle yhtiölle? Kyllönen on kysellyt kahdessa kirjoituksessaan.
Valtio vastaa öljyonnettomuudesta
Suomen jäänmurtajista Fennica ja Nordica olivat vuosina 2012 ja 2013 Shell Offshoren palveluksessa keväästä lähtien öljyn ja kaasunetsinnän tukitoimissa Alaskan pohjoisrannikolla ja niiden on määrä jatkaa tässä tehtävässä myös ensi vuonna.
Koko Heidi Hautalan ero johtui Greenpeacen mielenosoituksista tätä liiketoimintaa vastaan.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan ennen Shell-sopimusta Arctia Shippingin offshore-toiminta oli tappiollista ja sitä tuettiin konserniavustuksina ja emoyhtiön lainoilla.
Riskeillä Kyllönen viittaa Yhdysvaltain Oil Pollution Actiin. Mahdollisen öljyonnettomuuden sattuessa Suomen valtio voi joutua vastaamaan vahingostaan koko Arctia Shippingin omaisuudella. Pelilaudalla ovat siis jäänmurtajat ja monitoimimurtajat. Viime kädessä vahingot maksetaan valtion kassasta eli veronmaksajien rahoilla. Asiasta varoitti Etla viime vuonna.
Käsikairalla jäätä murtamaan?
– Onko maamme etu todella se, että koko jäänmurtajakapasiteettimme olisi yhdessä yhtiössä riskialttiissa tehtävissä maailmalla, kuten Arctia tuntuu haluavan? Tehtävissä, joiden epäonnistuessa voi pahimmassa tapauksessa pantiksi lähteä koko yhtiön kalusto. Mitä tekee silloin piskuinen Suomi? Lähettää miehensä kairaamaan käsikairalla ja hakulla jäitä kriittisiltä kuljetusväyliltä? Kyllönen kysyi blogissaan.
Kaikki ulottuvuudet selvitetään
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) peräsi viikonloppuna hallitukselta kantaa Arctia Shippingin strategiaan.
– Hallituksen arktinen strategia puhuu hienosti suomalaisten suurista mahdollisuuksista noilla alueilla. Tuo kaikki on jäämässä sanahelinäksi, jolleivät myös jäänmurto ja vastaavat erityistoimet voisi kuulua suomalaisyritysten arktisten alueiden liiketoimiin. Juuri siinä olemme jo historiallisestikin olleet maailman parhaita; myös tavassa, jolla ympäristönäkökohdat otetaan huomioon.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on halunnut selvittää kaikki arktisen toiminnan ulottuvuuden sekä liiketaloudellisten että ympäristöriskien näkökulmista. Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä pääministerin avaus on hyvä.