Suomen perustuslaissa kaikille taataan minimitoimeentulo. Suomessa verokirstun ohi ja lakipykälien porsaanrei’istä valuu vuosittain satoja miljoonia veroparatiiseihin harmaan talouden ollessa kokonaisuudessaan miljardiluokkaa. Kumpi on väärin, ikävää ja ongelma?
Jos kysytään iltalehdiltä, närkästyneiltä kansalaisilta ja Jaana Pelkoselta, ilman muuta ensinmainittu. Siinä on sekin ikävä puoli, että ne rahat jäävät Suomeen kulutuksen kautta.
Sosiaaliturva on monille olemassa vain teoriassa. Ei siis ihme, että Helsingin apulaiskaupunginjohtajalle sekä sosiaali- ja terveystoimesta vastaavalle Laura Rädylle tuli ”valitettavana” yllätyksenä, että toimeentulotuella saattaa joku jopa tulla toimeen.
Jollekin toiselle tosin saattoi tulla ikävänä yllätyksenä, että sosiaalitoimesta vastaava henkilö ajattelee niin.
Joitakin viikkoja sitten kävi ilmi harmillinen pikku onnettomuus. Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth -paran tilille veroparatiisiin oli joku ilkiö tallettanut, ihan Casimirille kertomatta – kertoi Casimir – hippasen yli 10 miljoonaa euroa. Myös Pauligin entinen toimitusjohtaja Bertel Paulig jäi vastikään kiinni veroparatiisitilistä.
Vaan ei, Suomessa joku äijä jossain elää sosiaaliturvan varassa, kertoi Tuima. Opiskelijalehti kirjoitti ”Tatusta”, jonka olemassaoloa juuri kukaan ei kyseenalaistanut sen enempää kuin jutunteon motiivejakaan. Nuorukaisen väitetysti saamasta 1 100 eurosta vuokran jälkeen käteen jäävää 400 euroa kauhisteltiin varsinkin kokoomuspoliitikkojen suilla.
Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat korkeat, on eri tuista mahdollista yhteensä saada kyseinen summa. Mutta sen päivittely kertoo vain siitä, ettei päivittelijällä ole alkeellisintakaan käsitystä rahan arvosta, hintatasosta tai budjetoinnista.
Siitä 400 eurosta kun maksaa puhelin-, sähkö- ja nettilaskun, siitä jää kaikkeen muuhun viikottain käytettäväksi 50–70 euroa. Jos on mitään muita kuluja, ”löysää” jää helposti vain ruhtinaalliset sata euroa kuussa, reilu parikymppiä viikossa – jos jää.
Siitä pitää maksaa ruuat, taloustarvikkeet, vaatteet, sairaskulut, liikkuminen ja mahdolliset isommat hankinnat. Siitä vain koettamaan, miten herroiksi eletään! Voin vinkata, että kannattaa opetella kokkaamaan kaalista.
Sivumennen sanoen, itselleni jää töistä tällä hetkellä käteen suunnilleen saman verran kuin ”Tatulle” – sillä erotuksella, etten työn muodosta johtuen ole oikeutettu työttömyysturvaan. Silti ei tulisi mieleenikään kadehtia tuilla eläviä.
Lapsellisella möyhöämisellä sosiaalipummeista on tasan yksi tarkoitus. Se on pohjustaa sosiaalietuuksien muuttamista vastikkeelliseksi, mikä tarkoittaa käytännössä lisää orjatyövoimaa yrityksille. Se taas polkee palkkoja ja lisää työttömyyttä entisestään.
Paskat Cassusta – naapurissani voi asua joku, joka ei vielä ole orja!
Kirjoittaja on YTM ja vapaa toimittaja.