Professori Hannu Itkosen mukaan suomalaisen huippu-urheilun muuttoliike kiihtyy. Keinoja kaihtamaton voitontavoittelu, vilpistely ja ylenmääräinen riskinotto ovat osa urheilun tulevaisuutta.
Jyväskylässä Kallis urheilu -seminaarissa puhuneen professori Itkosen mukaan urheilu on noussut osaksi yleisempiä globaalin talouden, kulttuuriteollisuuden ja kulutuksen tarkasteluja. Globalisaation myötä urheilun kansainväliset ja kansalliset suhteet ovat menneet uusiksi.
– Moderniin urheiluun muotoutui organisoitumisen alkuajoista lähtien kaksi päänäyttämöä: ammattilaisuus ja harrastelijamaisuus. Olympialiike pyrki varjelemaan urheilun harrastelijamaisuutta aina 1980-luvun lopulle saakka. Erityisen voimakkaasti ammattilaisuutta vastustettiin Suomessa.
Urheilu tuotteistettu
Liikuntakulttuurissa on Itkosen mukaan toteutunut 1980-luvulta lähtien tyypillinen voimakas eriytyminen.
– Median ja markkinoiden kiinnostuksen lisääntyminen on vauhdittanut urheilun tuotteistamista. Urheilutuote, media ja markkinat ovat muodostaneet tiiviin yhteyden, jossa jokainen osapuoli tarvitsee toisiaan. Taloudellisten panostusten kasvaessa urheilutuotteiden omistuksesta käydään ajoittain armotonta kamppailua. Markkinallistumisen myötä urheilua myös välineellistetään ”ulkopuolisten” tavoitteiden palvelukseen. Keinoja kaihtamaton voitontavoittelu, vilpistely ja ylenmääräinen riskinotto ovat osa urheilun tulevaisuutta.
Tulevaisuudessa suomalainen huippu-urheilu kiinnittyy Itkosen arvion mukaan lisääntyvässä määrin osaksi maailmanlaajuisia urheilujärjestelmiä. Sen myötä urheilijoiden sekä joukkueiden ja tiimien ”muuttoliike” kiihtyy entisestään, ja samalla urheilun kansalliset käytännöt menettävät etenkin mediassa lumovoimaansa.
uutiskirje 