Suomen järvet ovat varsin hyvässä kunnossa.
Uusi arvio Suomen vesien ekologisesta tilasta nimittäin osoittaa, että Suomen järvien pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistäkin 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tätä heikommassa kunnossa on kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta. Suurin ongelma on rehevöityminen, varsinkin pienemmissä järvissä.
Rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen. Erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden tila on huolestuttava.
Suomenlahden itäisimmän osan tila on kohentunut vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Perämeren pohjoisosissa ja Pohjanlahden jokisuissa rannikkovesien tila on taas paikoin heikentynyt.
Tiedot vesien tilasta on koottu 13:ssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Vastaava tila-arvio tehdään kaikissa EU-maissa.
Maatalous rehevöittää
Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimia.
Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia. Fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta.
Jokivesien tilaa huonontaa lisäksi vesirakentaminen. Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon.
Tiedot vesien tilasta on koottu 13:ssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Vastaava tila-arvio tehdään kaikissa EU-maissa.