Hallituksen elokuussa hyväksymässä rakennepoliittisessa ohjelmassa on sosiaalinen kestävyysvaje. Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja –talouden osaston johtaja Sakari Karvonen. Hän kirjoittaa ohjelmasta THL:n blogissa tiistaina.
Karvonen pitää ohjelman lähtökohtaa myönteisenä.
”Pyrkimys näyttää olevan uudistaa hyvinvointivaltiota niin, että se on tulevillekin sukupolville kestävämpi ja solidaarisempi, sillä ohjelmassa luvataan huolehtia myös eriarvon kaventamisesta. Epäselväksi tosin jää, miten tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroihin puututaan.”
Karvosen mukaan hallitus kuitenkin puhuu vain taloudellisesta kestävyydestä. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys eivät ilmeisesti tulleet valmisteleville virkamiehille mieleen. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhdenvertaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja reilua kohtelua.
Nuori pelkkää työvoimaa
Karvosen mukaan nuoret mainitaan ohjelmassa vain kerran, kun puhutaan työurien pidentämisestä ja työllistymisen rakenteellisista esteistä.
”Nuoret ovat siis rakennepoliittisessa ohjelmassa ennen muuta työvoimareservi. Suurin, ehkä jopa ainut nuoriin liittyvä huoli on, miten tehostaa työllisyyttä, miten varmistaa, että koulutus ja työmarkkinat kohtaavat paremmin.”
Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä neljällä viidestä on eläkkeen perusteena heikko mielenterveys, Karvonen kirjoittaa ja toteaa, ettei mielenterveyttä tai kuntoutusta noteerata rakenneohjelmassa muuten kuin alkoholipoliittisessa toimenpideohjelmassa.
Rapauttaa osallisuutta entisestään
Sakari Karvonen toteaa, että uusklassisessa taloustieteessä nuorten aktivoimisen työmarkkinoille katsotaan synnyttävän työtä kun taas klassinen yhteiskuntatiede osoittaa tärkeimmäksi nuoria yhteiskuntaan sitovaksi elementiksi osallisuuden kokemuksen.
”Osallisuutta puolestaan on taju siitä, että on hyväksytty ja toimivaltainen yhteiskunnan jäsen, jonka kokemuksia arvostetaan ja jota kohdellaan yhteisössään reilusti. Tämä taju on nuorilla rapautumassa kovaa vauhtia, ilman rakennepoliittista ohjelmaakin. Entisestään se rapautuu, mikäli ohjelman työhön aktivointia painottava ilmapiiri pääsee vallitsevaksi.”
Karvonen pelkää positiivinen yrityksen ottaa nuorten työmarkkinoille pääsyn ongelmat vakavasti jäävän torsoksi, ellei rinnalla kehitetä uutta sukupolvisopimusta.
”Tarvitaan ohjelma sosiaalisen kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen.”