Viikon kysymys
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on vaatinut lisää vastikkeellisuutta sosiaaliturvaan. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd) on eri mieltä.
Miksei ministeri Risikon esittämä vastikkeellisen sosiaaliturvan lisäys kelpaa, Tarja Filatov?
– Vastikkeellisuuden vaatiminen on ongelmallista. Kun esimerkiksi toimeentulotuen varassa olevat eivät pääse edes sosiaalityöntekijän vastaanotolle, pitäisikö heille kaikille ruveta järjestämään jotakin aktiivista toimintaa?
– Meillä on jo kuntouttava työtoiminta niille, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta tarvitsisivat jotakin aktiviteettia ja toimintaa.
Eikö kuntotuttava työtoiminta ole pakkotyötä?
– Jos se on huonosti kohdennettua, se on sitä. Sitähän tämä vastikkeellisuuden lisääminenkin olisi.
– Ei toimeentulotukiasiakkaan rahankaan pidä tulla kuin postitoimistosta. Asiakkaan pitäisi tavata sosiaalityöntekijä, jonka kanssa katsotaan, mistä se tilanne johtuu ja miten siihen voidaan löytää lääkkeitä.
Olet sanonut, että Risikon vastikkeellisuusesitykseen sisältyy ristiriita?
– Ristiriita on siinä, että ihmiset saisivat sosiaaliturvaa vain, jos tekevät jotakin ja osallistuvat. Yhteiskunta ei kuitenkaan tarjoa sitä, mihin voisi osallistua.
– Esimerkiksi työttömyysturva on jo nyt erittäin vastikkeellista. Siinä on tiukat työn vastaanottamisen edellytykset. Ongelmana on, että työtehtäviä ei tarjota.
– Kuntouttava työtoimintakin on välillä sitä, että tarjotaan vain jotakin. Se koetaan kiusantekona. Kiusaamisen sijaan olisi järkevämpää räätälöidä toimenpiteitä niin, että ne auttavat ihmistä eteenpäin.
Onko nykyinen sosiaaliturva mielestäsi jo riittävän vastikkeellista?
– Lainsäädäntö mahdollistaa riittävän vastikkeellisuuden, mutta käytännössä sitä ei toteuteta. Suhtaudun vähän nihkeästi siihen, että siirrettäisiin lakia vielä yksi pykälä kauemmaksi todellisuudesta, kun nykyinenkään laki ei toteudu.
– Olisin ihan valmis säätämään lakiin sellaisen vastikkeellisuuden, jossa nuorilta edellytettäisiin sosiaalityöntekijän tapaamista, osallistumista työnhakuun, koulutukseen tai kuntoutukseen, ennen kuin he saavat toimeentulotukea.