Suomen Kuvalehti kertoi viikko sitten näyttävästi, että kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen pohtii tulevaisuuttaan syksyllä. Hänen on jo jonkin aikaa uumoiltu jättävän kotimaan politiikan ensi keväänä ja siirtyvän EU:n komissaariksi Brysseliin.
Katainen ja hänen lähipiirinsä kiistivät SK:n uutisen niin kiivaasti, ettei taida olla savua ilman tulta. Istuva pääministeri ei kuitenkaan halua olla lähtevä pääministeri lähes vuoden ajan. Jos Katainen todella lähtee, ilmoitus tulee vasta seuraavan hiihtokauden loppupuolella.
Moni asia puhuu sen puolesta, että pääministeri vaihtuu ennen vaalikauden loppua.
Istuva pääministeri ei halua olla lähtevä pääministeri lähes vuoden ajan.
Katainen on vielä nuori mies, mutta saavuttanut politiikassa jo lähes kaiken Suomessa saavutettavan. Hän johti kokoomuksen velka- ja kannatuskurimuksesta ylivertaiseen suosioon ja viimein sekä pääministeri- että presidenttipuolueeksi.
Hänen kannaltaan pahaksi onneksi viime vaalien tulos ei kuitenkaan mahdollistanut porvarihallituksen muodostamista, vaan Katainen joutuu jatkuvasti tekemään kompromisseja vasemmiston kanssa.
Eurokriisikään ei ole mahdollistanut kunnollista paneutumista kotimaan asioihin. Lisäksi jatkuva ramppaaminen Brysselin kriisikokouksissa syö miestä henkisesti ja fyysisesti.
Lisäksi Kataisen huippuhetket Suomessa ovat jo takana. Kokoomuksen viime aikojen jyrkkä alamäki osoittaa, että häneen on kyllästytty. Tai ehkä on laajemmin huomattu, ettei innostuneen puheenpulputuksen takaa löydy sisältöä. Välittäminen, tolkullisuus ja hyvinvointiyhteiskunta ovat kokoomusjohtajalta iskusanoja, joihin ei ole ennen totuttu. Kansalaiset kaipaisivat silti jo tekojakin.
Kataiselle tulisi ensi vuoden kesäkuussa kymmenen vuotta täyteen puoluejohtajana. Se on nykyään todella pitkä aika. Kasvot kuluvat.
Politiikka on aaltoliikettä. Kokoomuksen muihin nähden ylivertainen kannatus suli yhtä ällistyttävän nopeasti kuin keskusta nousi historiallisesta tappiostaan paalupaikalle. Keskustan Juha Sipilä on uusi Jyrki Katainen. Rauhallinen ja miellyttävä mies. Poliittisesti suuri tuntematon, mutta mukava olemus riittää – toistaiseksi.
Kokoomukselle kävi niin kuin edelleen suurissa vaikeuksissa rämpivälle Nokialle. Pää ei kestänyt menestystä, vaan vauhtisokeus iski ja samalla voitosta voittoon kulkenut dream team hajosi etsimään haasteita uusista ympyröistä.
Kun perinteisellä porvarikentällä toista puoluetta johtaa Kataisen oloinen mies, niin onko kokoomuksen seuraavan puheenjohtajan profiloiduttava selvästi perinteiseksi oikeistojohtajaksi? Siinä tapauksessa kokoomuksen monet Katais-kloonit joutuvat väistymään Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin tieltä.