Tietokirjailijoilta Mikko Laaksoselta ja Juri Nummelinilta on ilmestynyt opas, joka kattaa rakennuksia keskiajalta viime vuonna valmistuneisiin saakka.
Teoksessa on noin 600 kohdetta 1 250 valokuvaa. Turun seudun arkkitehtuuriopas soveltuu hyvin alan asiantuntijalle tai arkkitehtuurista hiemankin kiinnostuneelle.
Kirja esittelee mm. lähes kaikkien turkulaisten vihaaman, Kauppatorin kulmaan sijoittuvan Viljo Revellin 1960-luvun alussa suunnitteleman KOP-kolmion liiketalon siinä missä tuomiokirkon tai Turun linnan.
– KOP-kolmio on provokatiivisin esimerkki siitä, että tällaista on tulevaisuus, Laaksonen kertoo.
– Moderneissakin rakennuksissa voi olla arvoja, Nummelin muistuttaa. Kirjoittajan mukaan 1950- ja 60-lukujen rakennusten arvoa ei vieläkään oivalleta ja niitä puretaan surutta ei vain Turussa vaan kautta maan.
Myös moderneja rakennuksia voidaan korjata niiden arvot säilyttäen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Laaksosen mukaan Aarne Ervin piirtämän Turun yliopiston korjaus, jonka suunnittelusta vastasi Matti Nurmela.
Jan Söderlundin ja Erkki Valovirran 1960- ja -70 suunnittelema Turun ylioppilaskylän kampuksen läntinen osa on niinikään suojeltu.
Monipuolisesta valokuvatarjonnasta vastaa pääosin Laaksonen. Uusia ennen julkaisemattomia kohteita ovat esimerkiksi jätteenpolttolaitoksen biovoimala ja Haritun kotipizzan hauska, teräsrunkoinen rakennus, joka edustaa tämän päivän ”nikkarifunkista”.
Ensimmäinen funkistalo Turkuun
Laaksonen alleviivaa, että Suomen ensimmäinen funkisrakennus nousi Turkuun 1920-luvun lopussa. Alvar Aallon piirtämä standardivuokratalo sijaitsee rautatieaseman tuntumassa Läntisen Pitkänkadun varrella.
Yksi hienostuneimmista funktionalistisista rakennuksistamme on Erik Bryggmanin päätyö Ylösnousemuskappeli Helsinkiin johtavan vanhan Ykköstien varressa.
Tekijät ovat halunneet ottaa oppaaseen myös arkisia kuten koulurakennuksia. Åbo Svenska Samskolan (ruotsinkielinen yhteiskoulu), ”Samsiksen” on piirtänyt Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn viime vuosisadan alussa.
Turkulainen erityispiirre arkkitehtuurissa tulee Laaksosen mukaan selvästi esille Port Arthurin ja Mestarinkadun puutaloalueilla. Asuintalot edustavat pääosin jugendia, mutta seassa on myös uusrenessanssirakennuksia. Laaksonen ei halua puhua nikkarijugendista, koska talot ovat ammattilaisten, rakennusmestarien suunnittelemia. Alueilla asui suhteellisen hyvin toimeen tulevia ihmisiä.
Teollisuustyöväestö asui kaupungin ulkopuolella kuten Raunistulassa Maarian kunnassa ja Nummenmäellä Kaarinan kunnassa. Taloja sai rakentaa ”villisti” asemakaavan rasittamatta. Alueilla on aika hyvin säilynyt vapaan rakentamisen leima.
Aiheesta lisää perjantaina 12.7. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.