– Meille tulivat ensimmäiset mustikat viime torstaina, kertoo kiireensä keskellä Turun Kauppatorilla marjoja ja hedelmiä myyvä Kristiina Tuhkanen.
Mustikan pääsato kypsyy Etelä- ja Keski-Suomessa tällä viikolla ja Lapissa heinäkuun jälkipuoliskolla. Itä-Suomessa mustikkasadosta tulee suurempi kuin Länsi-Suomessa ja Lapissa, arvioi Metsäntutkimuslaitos Metla.
Mustikkaa saadaan arviolta 20 kiloa hehtaarilta, paikoin jopa paikoin 25 kiloa. Nämä luvut edellyttävät heinäkuun alkupuolella myös sadesäitä, sillä raakileitten ja kypsyvien marjojen kuivumisen vaara on vielä olemassa.
Viime vuonna mustikkasato oli ennätyksellisen runsas, laskennallinen sato oli mustikkakasvustoissa 40,5 kiloa hehtaarilla. Myös vuosi 2011 oli hyvä mustikkavuosi, jolloin sato oli 27 kiloa hehtaarilla. Vuodesta 1997 lähtien lasketuissa satomäärissä ei esiinny sellaista jaksoa, että kolmena peräkkäisenä vuonna keskimääräinen mustikkasato olisi hehtaarilla yli 20 kiloa.
Kotimainen marja säilyttää asemansa
Tuhkanen myy mustikkaa viiden euron litrahinnasta. Kun tiskillä oli puolalaista pensasmustikkaa, hinta oli seitsemän euroa. Tuhkanen kertoo, että pensasmustikallakin olisi kysyntää.
Myyntikojun myyntitoimintaa pyörittävä Jaana Jokisen mukaan kotimainen mustikka on säilyttänyt asemansa suomalaisten makutottumuksissa.
– Varsinkin vanhemmat ihmiset pitävät kiinni metsämustikoista, Jokinen tietää.
Kotimainen viljelty pensasmustikka ei näytä uhkaavan metsämustikan asemaa. Sen viljelyala on pysynyt vakiintuneena viiden vuoden ajan. Suomessa on tällä hetkellä metsämustikalla lähes 80 hehtaaria. Viljelijöitä on noin 160.
Viljelyn selvä painopiste on Varsinais-Suomessa. Myös Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Hämeessä on viljelyä.
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo arvioi pensasmustikan sadon meillä alkavan kypsyä kahden viikon kuluttua. Satokausi on pitkä, koska marjat kypsyvät eri aikoihin.
Viime vuonna pensasmustikkasato oli 130 000 kiloa. Marjat poimitaan käsin.
Pensasmustikka kestää pakastuksen
– Pensasmustikan ylivoimainen ominaisuus on, että se kestää pakastuksen, Salo kehuu. Tässä se päihittää metsämustikan.
– Pensasmustikkaa voi käyttää koristeluun tai napsia sormin. Niitä voi syödä kuin mansikoita, Salo sanoo.
Kotimaisesta mustikasta pensasmustikan erottaa mustasta väristä, suuremmasta koosta ja vaaleasta sisällöstä.
Pensasmustikka on Salon mukaan aromikas ja metsämustikkaa makeampi. Se kestää pitkään kylmävarastossa.
Sukulainen Kanadasta
Pensasmustikka on metsämustikan kanadalainen sukulaislaji. Ensimmäiset kokeilut sen viljelystä meillä tehtiin jo 1970-luvulla.
Aluksi mustikka kärsi Salon mukaan talvivaurioista, mutta jalostuksen avulla se saatiin kestäväksi.
1990-luvulla lajia alettiin viljellä suurimuotoisemmin. Nyt pensaat ovat Salon mukaan kasvaneet sen kokoisiksi, että saadaan jo kunnon satoa. Herukkamaisia kasvustoja muodostava pensasmustikka voi kasvaa jopa kahden metrin korkuiseksi.