– Vaikea liikuntavamma ja sen takia päivittäisissä arkitoiminnoissa tarvittava henkilökohtainen apu eivät yksistään ole sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät tai vaarantaisivat pysyvän perhesuhteen sekä lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin, sanoo Invalidiliiton lakimies Elina Akaan-Penttilä järjestön tiedotteessa.
– Vammaisten henkilöiden kasvatusvalmiuksien voidaan arvioida olevan jopa vahvempia johtuen heidän kyvyistään käsitellä erilaisia pettymyksiä ja haasteita arkielämässä.
Sosiaali- ja terveysministeriö työstää parhaillaan opasta adoptioneuvonnan antajille. Ohjeistuksen on tarkoitus tukea adoptioneuvontaa viime kesänä voimaan astuneen uuden adoptiolain soveltamisessa.
Vammaisuus on muutakin kuin yksilön terveydentila
Invalidiliitto muistuttaa, että vammaisuutta ei tule nähdä yksinomaan terveydentilan arvioinnin näkökulmasta, vaikka taustalla onkin pysyvä vamma tai sairaus. Olosuhteet, kuten ympäristö ja tarvittavat palvelut, vaikuttavat vammaisuuden käytännöllisiin haittoihin.
”Onkin tärkeää, ettei vammaisuutta määritellä pelkän lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön arvion perusteella. Fyysiseen toimintarajoitteeseen keskittymisen sijaan tulisi arvioida niitä kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat vammaisen adoptionhakijan kykyyn huolehtia lapsen hyvinvoinnista sekä varmistaa tarvittavien palveluiden saatavuus sen mahdollistamiseksi”, järjestö kirjoittaa.
– Julkisen vallan velvollisuutena on edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Niin adoptio-oikeuden kuin henkilökohtaisen avun järjestäminen ovat osa julkiselle vallalle kuuluvaa tehtävää. Ne ovat keskeisiä perusoikeuksia, sanoo Elina Akaan-Penttilä.
uutiskirje 
