Vasemmistoliiton kansanedustaja ja entinen kuntaministeri Martti Korhonen pitää hyvänä, mutta epätodellisena ajatusta siitä, että hallituksen kuntarakenneuudistus pantaisiin uusiksi. Eduskunnan puhemies esitti maanantaina, että oppositio otettaisiin valmisteluun mukaan.
Puhemies Eero Heinäluoma vetosi Ylellä hallitukseen, että uudistus valmisteltaisiin hallituksen ja opposition yhteistyönä.
– Se on kaunis ajatus ja varmaan alunperin olisi ollut perusteltua. Mutta luulen, että on realismia, että oppositio ei enää haluakaan mukaan, Korhonen sanoo.
– Jos olisin yksinvaltias, ehkä aloittaisin valmistelun alusta. Siihen osalla hallituksesta ei kuitenkaan ole haluja.
Oppositiopuolueet keskusta ja Perussuomalaiset antoivat juhannuksen alla yhteisen kannanoton, jossa ne vetosivat kuntapäättäjiin, jotta nämä eivät tekisi päätöksiä hallituksen esittämällä tavalla.
– Oppositio tekee politiikkaa, Korhonen arvioi.
Keskusta ja Perussuomalaiset totesivat, että ”hallituksen esittämät ratkaisut johtavat palvelujen karsimiseen, toimintojen monimutkaistumiseen ja hallintobyrokratian kasvuun. Tämä aiheuttaa kustannusten nousua. Päätöksenteko etääntyy yhä kauemmaksi kuntalaisilta pienen piirin käsiin”.
Kyse palveluista
Kyse on kuntarakennelain ja sosiaali- ja terveysrakenteiden uudistamisesta yhtä jalkaa. Hallituksen aikomus oli edetä niin, että ensin valmistellaan kuntarakenteiden uudistus ja sen päälle kuntapalvelujen keskeistä aluetta olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet.
– Nyt tilanne on kääntynyt nurin niskoin, mennään soteuudistus edellä, Korhonen toteaa.
Taustalla on myös oikeuskanslerin keväällä antama huomautus, jonka mukaan uudistukset pitää tehdä samassa aikataulussa.
– Nyt mennään sosiaali- ja terveysuudistus ja kuntarakenneuudistus tulee siihen mukaan, Korhonen arvioi.
Hänestä se on huono asia, jos halutaan, että demokraattinen päätöksenteko ulottuu kuntien kautta sosiaali- ja terveysrakenteisiin.
– Jää nähtäväksi, että toteutuuko se. Vähän näyttää siltä, että saadaan hallintohimmeleitä. Kysymysmerkki on enää se, kuinka paljon, Korhonen sanoo.
Hän muistuttaa, että kokonaisuudessa pitäisi olla kyse palvelujen turvaamisesta.
– Hallintomallin ei pitäisi johtaa ajattelua, mutta se riski tässä koko ajan on. Hallinto muuttuu helposti itseisarvoksi ja palvelut sille alisteisiksi, ja siinä ei ole mitään järkeä.
Hän toteaa, että kuntarakennelain kohtalo ja siihen liittyvä sähläys eivät ole yllätys.
– Sen näki jo hallitusneuvotteluissa. Se, joka kuvitteli, että tämä etenee jollain muulla tavalla, ei ymmärrä karua todellisuutta.
”Vastuutonta”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne ihmetteli opposition yhteistä kannanottoa keskiviikkona, kun eduskunta sai kuntarakennelain käsittelyyn.
– Kehotus kunnille olla tekemättä mitään nojaa siihen tietoon, että valtioneuvostolla ei todellisuudessa ole toimivaltaa tässä asiassa, ja kehotus lykätä näitä perustellaan sillä, että todellisuudessa takarajat aikataulussa eivät ole tiedossa, Kalliorinne sanoi eduskunnan täysistunnossa.
– Se on erittäin vastuutonta, ja siksi toivoisi, että kuntapäättäjät nyt yllättävät kaikki positiivisesti, ryhtyvät toimiin eivätkä tottele näitä kehotuksia, jotka on annettu.