Viimeinen sana
Näin juhannuksen alla – kun lehdissä ennustetaan jo loppukesän helteitä – lienee syytä muistuttaa, että jouluun on aikaa enää 26 työviikkoa.
Joulun läheisyydestä huolimatta jostakin syystä vielä ei ole julkaistu ennusteita joulusäästä. Ensimmäiset juhannussään ennakoinnithan taisivat ilmestyä jo tammikuussa.
Jos tasaisen vauhdin taulukon mukaan mennään, näinä päivinä – ehkä jo ensi viikolla – taitavimmat ennustajat kertovat meille, saammeko valkoisen joulun.
Bensa alkaa loppua muiltakin kuin pääministeriltä.
Sää on varma puheenaihe, liikutaan sitten missä maailman kolkassa tahansa. Jos viisi ihmistä tekee oman sääennusteensa esimerkiksi kesän päättävälle elokuun viimeiselle päivälle, niin vähintään yksi heistä osuu lähimmäksi toteutunutta.
Jotkut suhtautuvat puolueiden kannatusta mittaaviin tiedusteluihin vähän samalla tavalla kuin lehdissä julkaistuihin sääennustuksiin. Usein on toistettu niiden olevan pohjimmiltaan vain viihdettä ja oikea kannatus mitataan aina vaaleissa.
Näinhän asia tietysti on, mutta viime vuosina puoluegallupit ovat osoittaneet omat vahvuutensa. Ne pystyvät kertomaan mittaushetken trendit aika tarkkaan varsinkin, jos otetaan huomioon mittauksiin aina liittyvä virhemarginaali suuntaan ja toiseen.
Helsingin Sanomat on mittauttanut vuosikausia säännöllisesti puolueiden kannatusta. Tuoreimman TNS Gallupille tehdyn mittauksen tulokset julkistettiin keskiviikkona. Kyselyt oli tehty 21.5. ja 15.6. välisenä aikana. Vasemmistoliiton kohdalla tuohon aikaväliin osuivat muun muassa Tampereen puoluekokous ja ns. Yrttiaho-kohu.
HS-gallupin tulokset noudattelevat aika pitkälle Yleisradion vastaavaa mittausta, joka julkaistiin toukokuun lopulla.
Itse prosentteihin ei kannata tuijottaa silmiään sokeaksi, vaan tutkailla pidemmän ajan kehitystä. Kokoomus oli nyt tässä gallupissa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2004 pudonnut alle 20 prosentin kannatukseen (19,1) ja keskusta on porhaltanut sen ohi 20,6 prosentillaan.
Kokoomus on ollut vuoden 2011 kesäkuusta asti myös mittausten suurin puolue, mutta nyt on suunta alaspäin. Alamäkeä kulkevat myös demarit (16,8). Perussuomalaiset taas ovat alkuvuoden ajan pitäneet asemansa (18,6).
Vasemmistoliitto (7,7) on pystynyt nostamaan kannatustaan hieman edellisestä huhtikuun mittauksesta. Muutos on kuitenkin niin pieni, että se mahtuu virhemarginaaliin. Mitään joukkopakoa ei kuitenkaan ole havaittavissa, mitä jotkut manaavat esimerkiksi Kansan Uutisten verkkolehden keskusteluissa. Joku voi lähteä tietyin perustein, mutta samoin syin taas joku voi tulla.
Viime vaaleissa ”liikkuvat” äänestäjät aktivoituivat. Moni heistä pysähtyi perussuomalaisten kioskille.
Liike jatkuu, mutta tuskin perussuomalaisten kannatus enää kovin paljon pystyy kasvamaan. Näin voisi päätellä HS-Gallupiin liittyvästä miinusäänimittauksesta, nimittäin 34 prosenttia äänestäjistä antaisi perussuomalaisille miinusäänen. Kun tätä edellisen kerran mitattiin kaksi vuotta sitten perussuomalaiset saivat miinusäänen joka viidenneltä suomalaiselta, kun nyt pakit tulisi joka kolmannelta. Puolue jakaakin mielipiteitä selvästi muita enemmän.
Puheenjohtaja Timo Soinilla on pelimiehenä näidenkin lukujen valossa totisen harkinnan paikka, lähteäkö sittenkään ehdokkaaksi eurovaaleihin. Parlamenttiin valinta olisi selvä, mutta miten käy puolueen? Lunta tulee tupaan joka tapauksessa – lähtee tai ei. Puolue tosin saa elinvoimaa tällaisista ristiriitaisuuksista.
Miinusäänissä kakkonen oli kokoomus eli pääministeripuolueen vastuu tuntuu painavan. Puolueessa bensa alkaa loppua muiltakin kuin pääministeriltä. Keskusta taas oli tässäkin mittauksessa kärjessä, miinusäänien osuus oli vain kaksi eli puolue koetaan tällä hetkellä varteenotettavana vaihtoehtona ja sehän näkyy myös kannatusosuuden nousussa.
Vihreilläkin vastenmielisyysmittari nousi yhdeksään.
Vasemmistoliitoa taas ei koeta epämiellyttäväksi kuten joskus ennen, sillä sen miinusäänten osuus kaikista oli vain viisi. Tulos on jopa yllättävän hyvä ja kertoo siitä, että kritiikistä huolimatta puolueen peruslinjalla on vahva tuki.