Talouskasvu jäämässä hyvin pieneksi
Valtiovarainministeriön ennustaa talouskasvun käynnistyvän kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Käänne on kuitenkin hyvin hentoinen, ja vaatimattomana talouskasvun arvellaan pysyvän koko vuoden 2015 loppuun ulottuvalla ennustejaksolla.
Valtiovarainministeriö, kuten muutkin suhdanne-ennustajat, ovat ennakoineet suhdannekäännettä jo pari viime vuotta. Odotuksissa on kuitenkin jouduttu pettymään ja käännettä parempaan on seuraavissa ennusteissa rukattu eteenpäin aina puoli vuotta kerrallaan.
Kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen myöntää, että nytkin ennuste sisältää negatiivisen riskin. Merkittävin epävarmuus liittyy euroalueen talouskehitykseen.
Nyt kuitenkin on Kuismasen mukaan lukuisia merkkejä siitä, että suhdanteet olisivat kääntymässä.
– Mutta korostan, että nousu on erittäin lievää, Kuismanen tähdensi ennusteen julkistustilaisuudessa.
Kuluvan vuoden kokonaistuotanto jää VM:n ennusteessa 0,4 prosenttia pakkasen puolelle. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 1,2 prosenttia ja vuoden 2015 talouskasvu olisi 1,9 prosenttia.
Kokonaistuotanto ei ennustejaksolla saavuta taantumaa edellyttänyttä tasoa. Suomi ei myöskään pääse maailmankaupan kasvun imuun. Se tapahtuu pääosin Aasiassa, jonne Suomen ulkomaankauppa ei ulotu suurella volyymilla.
Huoli investoinneista
Teollisuustuotanto laskee jo toista vuotta peräkkäin ja täksi vuodeksi ennustetaan 4,5 prosentin laskua. Erityisen huolissaan VM on investointien BKT-osuuden laskusta 16 prosenttiin.
– Näin alhaisella tasolla investoinnit ovat olleet viimeksi 1990-luvun alun lamassa, Kuismanen totesi.
Työttömyyden kasvu kiihtyi vuoden alkupuolella ja työllisten määrä alenee kuluvana vuonna 0,7 prosenttia. Työttömyysasteen odotetaan kohoavan 8,3 prosenttiin. Ensi vuonna suunta on hieman parempaan päin.
Reaaliansioiden kasvun ennuste arvioi lähivuosina olevan nollan tuntumassa. Kuismasen mukaan kyseessä on tekninen oletus: Kehitys työmarkkinoilla kuuluukin ennusteen riskialttiisiin oletuksiin.
Velkaantuminen jatkuu
Suomi jatkaa nykymenolla velkaantumista ulkomaille. Velkaantuminen johtuu julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Sen sijaan yritykset ovat ylijäämäisiä. Kassavarallisuutta ei käytetä investointeihin, mikä johtuu heikoista kasvuodotuksista.
Valtiontalouden odotetaan jäävän ensi vuonna 6 miljardia euroa alijäämäiseksi, eikä valtionvelka taitu koko ennustejaksolla.
Mikäli hallitus aikoo pitää kiinni ohjelmansa mukaisesti valtionvelan taittamisesta, tarvitaan VM:n ennusteen perusteella lisää valtiontalouden sopeutustoimia.
Valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste löytyy verkko-osoitteesta http://verkkojulkaisut.vm.fi/zine/12/cover.