Erityisesti vasemmisto on tuloksellisesti pitänyt keskeisenä tehtävänään pitää edistyksen keskiössä talouskasvua luonnon valjastamisen avulla. On oltu sidoksissa talouskasvuun kytkeytyvän hyvinvointivaltion rakentamiseen
Nyt tuo tie on käyty loppuun, totesi Jouko Kajanoja esitellessään Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Punavihreä tulevaisuus -asiakirjan.. Kajanoja korostaa, että asiakirjaehdotuksessa ei asetuta talouskasvun kannalle, mutta siinä todetaan, että nykymuotoisena se johtaa katastrofiin.
– Tarvitaan mullistavaa uudelleenajattelua, ainakin yhtä mullistavaa kuin Forssan ohjelmassa 110 vuotta sitten.
Asiakirjan valmistellut työryhmä lähti siitä, että on tärkeää kuvata maailmaa, jota Vasemmistoliitto tavoittelee, mutta katsoi, että uhkakuvia väkevämpi toiminnan motivaattori on myönteinen tulevaisuuden kuva.
Kajanojan mukaan työryhmä lähti työhön siinä mielessä puhtaalta pöydältä, ettei sillä ollut esikuvia. Vastaavaa tiivistä ja kokonaisvaltaista tulevaisuuden hahmotusta ei ollut löydettävissä sen käyttöön.. Se ei kuitenkaan katsonut olevansa laatimassa mitään utopiaa, joten se lähti siitä, että kaikesta mitä asiakirjassa esitetään on jo jonkinlaista näyttöä.
– Halusimme kuvata millaista on arkinen elämä ja instituutiot sellaisessa yhteiskunnassa, jota tavoittelemme..Sen tulee täyttää kaksi perusehtoa: Se on .sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöllisesti kestävä – siis punavihreä.
Koko väen opas
Varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne korosti Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirjaa esitellessään sen motivointitehtävää. Perusteellisen järjestökäsittelyn läpikäyneellä asiakirjalla halutaan ”pakottaa” puolueväki pohtimaan puolueen toimintatapoja tulevaisuudessa niin, että jäsenistökin on siitä vastuussa, eikä vain esimerkiksi puoluetoimisto.
– Osallistutetaan puolueväki, tiivisti Kalliorinne. Asiakirjan tehtävänä ei ole olla uuden toiminnan opas, vaan se antaa vinkkiä ja opastusta kaikille jäsenille, lähtien siitä, että organisaation tehtävä on helpottaa toimintaa, ei haitata sitä.