– Sanoin Turun puoluekokouksessa, että puoluejohdossa on oltava tilaa nouseville kyvyille. Varmaan tulin valituksi nousevana kykynä. Haluan toimia opetukseni mukaan, Risto Kalliorinne sanoo. Hän on vasemmistoliiton oululainen varapuheenjohtaja ja jättää nyt tehtävän.
Kalliorinne on ollut varapuheenjohtajana kahteen otteeseen, ensin Suvi-Anne Siimeksen puheenjohtajakaudella, joka päättyi tämän näyttävään eroon puheenjohtajan paikalta. Siimestä seurasi puheenjohtajaksi oululainen, Martti Korhonen.
– Kaksi oululaista ei voi olla johdossa yhtä aikaa, Kalliorinne sanoo.
Kalliorinne valittiin taas varapuheenjohtajaksi Korhosen erottua. Lisäksi hän halusi olla tehtävässä yhden ehjän puoluekokouskauden, jolloin kukaan ei eroa.
– Halusin olla mukana tilanteessa, jossa voidaan kehittää puoluetta pitkäjänteisesti eikä tarvitse harjoittaa kriisinhallintaa, hän sanoo.
– On se ollut aika erilaista. Ei jännitä eikä ressaa.
Homma helpottui myös siksi, että Kalliorinteestä tuli kansanedustaja.
– Se vaan on realiteetti, että on vaikeaa olla puoluejohdossa leipätyön ohella 600 kilometrin päässä Helsingistä. Tuossa asemassa täytyy tehdä todella paljon, että pysyy asioista perillä ja voi olla aloitteellinen.
”Kykenimme rohkeuteen”
Kalliorinteelle selkeästi suurin asia päättyvällä puoluekokouskaudella on ollut vasemmistoliiton osallistuminen maan hallitukseen.
– Kahdeksan oppositiovuoden jälkeen kykenimme olemaan niin rohkeita, että menimme takaisin hallitukseen vaikuttamaan huolimatta siitä, että edellinen kerta Lipposen hallituksessa oli ehkä negatiivinen kokemus, hän arvioi.
Vasemmistoliitossa hallituksessa olemista täytyy arvioida päivittäin. Kriitikkojen ääni kuuluu koko ajan.
– Meille hallitus on todella tunteenomainenkin kysymys. Kun kirjoitin Kansan Uutisten kolumnin hallituspolitiikasta, siihen tuli heti toista sataa kommenttia ja kiihkeät väittelyt. Kun kirjoitan vaikkapa terveyskeskuksista, ei sitä moni kommentoi.
Kalliorinne muistuttaa siitä, että puolueen kahdeksan oppositiovuoden aikana kannatus laski kaksi prosenttiyksikköä ja kansanedustajat vähenivät viidellä.
– Oliko se positiivinen kokemus, hän kysyy.
– Näkyvyys oli nolla eikä pystytä osoittamaan kansalaisille yhtään asiaa, jonka olisimme saaneet aikaiseksi. Oppositiossa oleminen on vähintäänkin yhtä vaikeaa kuin hallituksessa oleminen.
Hän toteaa, että hallituksessa pitää tietysti olla tiukkana.
– Osinkoveroasiassa näkyi, että isommatkin voivat joutua taipumaan. Mutta joka viikko ei voi vetää yhtä koville, vaikka tiukkaa neuvottelua käydään koko ajan.
Uusia kykyjä
Pohjois-Pohjanmaan piiri asetti tavoitteeksi saada kemiläinen Sari Moisanen vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi ja oululainen Hanna Sarkkinen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.
– Olen positiivisella mielellä, kun meiltä pohjoisesta nousee uusia kykyjä. Silloin pitää olla tilaa nousta näkyville paikoille, hän sanoo ja toteaa, että jatkuvuuttakin puoluejohtoon jää, kun puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja toinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen haluavat jatkaa tehtävissään.
Kalliorinne on ehdolla puoluehallitukseen ja toimii vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana.
– Palo puoluetyöhön ei ole vähentynyt pätkääkään. En halua eristäytyä eduskuntaan.