Talouden yleiset mittarit eivät edelleenkään lupaa hyvää. Talouskasvu on tänä vuonna jäämässä nollan tuntumaan eikä ensi vuosikaan ennusteiden valossa paljon paremmalta näytä. Tulevaan vuoteen voidaan kuitenkin vaikuttaa, jos vain haluja ja kykyä löytyy.
Vientiteollisuuden raju rakennusmuutos on tosiasia ja sen myötä kasvava työttömyys. Jos vienti ei vedä, niin silloin täytyy panoksia panna kotimarkkinoiden elvyttämiseen. Täsmäelvytys on alkanut saada tukea eri tahoilta. Sen puolesta ovat varovasti alkaneet liputtaa monet talousasiantuntijat. Niin teki myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen Ylen Uutisissa tiistaina.
Rakennusala, Rakennusliitto kärjessä, on esittänyt elvytyslääkkeitä jo parin vuoden ajan, mutta toistaiseksi turhaan. Vihdoin alkavat muutkin ja ennen muuta valtio herätä.
Elvytysrahalla pitää nyt talouden huonoina aikoina vauhdittaa uusien asuntojen rakentamista sekä asuntojen ja muidenkin rakennusten peruskorjauksia.
Homekoulujen korjaustarpeestakin on puhuttu vuosikausia. Jotain on toki tehtykin, mutta suuri urakka on edelleen edessä. Samalla voidaan poistaa terveyshaittoja, joista kärsivät kymmenet tuhannet suomalaiset. Eduskunnan selvitysten mukaan homeongelmat aiheuttavat vuosittain terveydenhuollolle 450 miljoonan euron lisämenot. Sille rahalla oli kipeästi muutakin käyttöä.
Nyt olisi oikea hetki panna infrastruktuuria kuntoon enemmänkin. Esimerkiksi maanteillä kunnostusurakka ei lopu koskaan.
Kun vienti ei vedä, on pyörät on pidettävä kotimarkkinoilla pyörimässä.
Rakentamisen osalta tilanne ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen. Alan työntekijöistä – ja työnantajistakin – osa tulee maan rajojen ulkopuolelta, ennen muuta Baltiasta. Osa rakentamiseen satsattavista elvytysrahoista valuu heidän myötään ulkomaille.
Suuret suomalaiset rakennusyritykset taas ovat alkaneet hakea entistä aktiivisemmin markkinoita ulkomailta, ennen muuta Venäjältä mutta myös Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta.