Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) vetoaa taidelaitoksiin, jotta ne pyrkisivät säästämään muualta kuin työntekijöistä, kun toteuttavat toimintamäärärahojensa leikkauksista aiheutuvia seurauksia.
Hän totesi maanantaina Suomen Näyttelijäliiton 100-vuotisjuhlassa Helsingissä säästöjen kohdistuvan merkittävästi teattereihin.
– Teatteri on työvoimavaltainen ala, jolloin vähennykset osuvat suoraan ihmisiin. Olen pyrkinyt tekemään kulttuuripoliittisia valintoja niin, että säästöt osuisivat mahdollisimman vähän taiteellisen työn tekijöihin, Arhinmäki sanoi.
– Tästä syystä olen muun muassa linjannut, että vapaiden teatteriryhmien tuki jätettäisiin ensi vuonna säästöjen ulkopuolelle.
Ministeri totesi opetus- ja kulttuuriministeriössä joudutun tekemään raskaita säästöpäätöksiä useimmille taiteen ja kulttuurin alan toimijoille, vaikka taiteen ja kulttuurin kokonaissäästötarvetta on saatu pienennettyä.
Valtionosuudet uusiksi
Arhinmäki aikoo uudistaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa pysyvien kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuusjärjestelmää. Henkilöstömäärien tulee olla jatkossakin valtionosuuksien pohjana, mutta niihin pitää saada myös kulttuurista vaikuttavuutta.
– Valtionosuusjärjestelmää pitää kehittää niin, että osa siitä määräytyy uuden tekemisen kautta ja uusien ihmisten tavoittamisen kautta. Tarvitaan siis tuloksellisuuskriteereitä, ministeri sanoi.
Hänestä uusien tuloksellisuuskriteerien pitää kuitenkin olla erilaiset kuin muussa, esimerkiksi puhtaasti kaupallisessa toiminnassa.
– Ainakin minulle nousevat karvat pystyyn sanasta tuloksellisuuskriteerit, Arhinmäki totesi.
– Niistä tulee mieleen nykyisen työelämän kiire, joissa työntekijöiltä vaaditaan koko ajan enemmän ja enemmän. Kvartaalikapitalismi, jossa mikään ei riitä. Taiteen tuloksellisuuskriteerien pitää olla jotain aivan muuta.
Uusia tekstejä, uutta yleisöä
Kulttuurin tuloksellisuuskriteerejä ministeri etsisi uuden tuottamisesta.
– Teattereita pitää palkita uusista kantaesityksistä, kotimaisten näytelmäkirjailijoiden tekstien käytöstä ja uuden yleisön tavoittamisesta. On tärkeää, että nuoret ja vähän kulttuuriin osallistuvat löytävät entistä enemmän teatteriin.