Viikon kysymys
Tänä vuonna äitienpäiväjuhla on Säätytalolla 12. toukokuuta. Kunniamerkin saa 34 äitiä.
Miten äitienpäivä sai alkunsa, yliopistonlehtori emeritus Teppo Korhonen Helsingin yliopistosta?
– Anna Jarvis Philadelphiasta havahtui ajattelemaan äitien yhteiskunnallista asemaa ja heidän tekemäänsä kasvatustyötä oman äitinsä kuoltua 1905. Paikallisten muistotilaisuuksien jälkeen Yhdysvaltain presidentti Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi vuonna 1914.
Milloin äitienpäivää ryhdyttiin viettämään Suomessa?
– Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1918. Äitienpäivän toi Suomeen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Vilho Reima. Pääasiassa juhlia vietettiin kansakouluissa ja järjestöissä. Koteja informoitiin juhlapäivästä.
– Vuonna 1927 päiväksi vakiintui toinen toukokuun sunnuntai. Vuodesta 1947 päivä on ollut virallinen liputuspäivä.
Mitä äitienpäivä merkitsee?
– Äitiydellä on suuri merkitys, vaikka se yhtenä päivänä, äitienpäivänä, nostetaan jalustalle. Äitienpäivän merkitys on paljon suurempi kuin isänpäivän. Ei isänpäivä varmaankaan saa tasavertaista asemaa.
Miten äitienpäivä on muuttunut?
– Äitienpäivä ei ole muuttunut mitenkään. Äitienpäivälounaat, ruusut ja ylioppilaslyyrat elävät perinteessä edelleen.
– Kaupallisuudelle ei voi mitään. Se on mukana meidän kulttuurissamme kaikissa juhlissa.
– Suomalainen yhteiskunta alkaa olla monikulttuurinen. Oletan, että tulevaisuudessa äitienpäivä saa vaikutteita vieraista kulttuureista.
Tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänä kunniamerkin ansioituneille äideille. Millä perusteella äidit ansioituvat?
– Jatkosodan aikana vuoden 1942 äitienpäivänä 10. toukokuuta Suomen sotavoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi päiväkäskyllään kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin. Päiväkäskyn kopio on edelleen monien kirkkojen seinällä.
– Vuodesta 1946 äideille on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.
– Vuosikymmenien ajan kunniamerkin saajan piti olla suurperheen kasvattaja – 10 lasta tai enemmän. Viime vuosina tunnustuksen ovat saaneet myös miehet, jotka ovat kasvattajia lesken asemassa.