Vapun tienoilla saatiin päätökseen kaksi kovaa shakkiturnausta. Pariisissa ja Pietarissa pelattiin Aleksander Aljechinin, shakin neljännen maailmanmestarin, muistoturnaus, jossa pelasivat muun muassa maailmanmestari Vishy Anand, ex-MM Vladimir Kramnik ja viime MM-haastaja Boris Gelfand.
Pariisin osuuden jälkeen kärjessä oli vähän yllättäen isäntämaan Maxime Lagarde. Runsaan tasapelailun vuoksi lähes kaikilla oli hyvät mahdollisuudet voittoon. Pariisissa pettivät eniten MM-tittelin voittaneet Anand ja Kramnik.
Pietarissa vauhtiaan paransivat parhaiten Aronian ja Gelfand. Varsinkin armenialainen Aronian pelasi maailman kakkospelaajan arvolla ja varmuudella. Jo kolmekymppinen (nykytrendillä shakinpelaajan keski-ikä) Aronian tuntuu löytäneen uuden vaihteen välillä vähän väsyneeltäkin vaikuttaneeseen koneeseensa.
Ansaittu turnausvoitto armeenille. Vertailukakkosen Gelfandin tulos oli myönteinen. Ilmeisesti hyvin pelattu MM-ottelu tuottaa yhä tulosta.
Topalov Zugin ruhtinas
Ex-maailmanmestareita (5!) siis riitti huhtikuun turnauksissa. Vuosien 2005–2006 MM Veselin Topalov voitti Zugin Grand Prix -turnauksen ylivoimaisesti saavuttaen kahdeksan pistettä 11:sta. Kakkoseksi tullut Hikaru Nakamura jäi 6,5 pisteeseen.
Tapa, jolla Topalov hoiti voittonsa oli vaikuttava: kahdeksan vuoden takaista periksiantamatonta, taistelevaa ja aloitehakuista shakkia, jossa ei anneta vastustajan huilia. Tyyli tuo mieleen Magnus Carlsenin prässin, mutta Carlsen pelaa asemallisemmin.Topalov tahtoo kiristää asemaa, luoda jännitettä pelaten brutaalimpaa, aggressiivisempaa shakkia. Yhteistä on sitkeä taistelu. Pelit viedään loppuun.
Zugin Grand Prix oli Topaloville tärkeä voitto pitkän kuivan kauden jälkeen. Lisäksi voittotapa lupaa shakkimaailmalle lisää sirkushuveja – huippukuntoinen Topalov tuo terävimpään kärkeen mukavaa säpinää.
uutiskirje 