Viimeinen sana
Hallitus on hajoamassa sisältäpäin. (Aila Paloniemi)
Hallitus ajaa täysillä päin seinää. (Mari Kiviniemi)
Sama nuotti oli vappuna monilla muillakin keskustalaisilla kuin näillä kahdella rivikansaedustajalla. Keskustalaisten mukaan hallitus kompastuu omaan sote-sotkuunsa.
Kuin yhdestä suusta kaikui sama laulu kautta koko kolean maan.
Keskustaoppositio iski vappupuhujiensa koko arsenaalilla hallituksen kimppuun. Kuin yhdestä suusta kaikui sama laulu kautta koko kolean maan: kuntauudistus heti jäihin ja sote-uudistus onnistuu vain keskustan lääkkeillä.
Vappupuhujia oli ohjeistettu puolueen perussanomasta, jota kukin sitten saattoi kuorruttaa omien mieltymystensä ja taitojensa mukaan. Ei siinä tietenkään mitään pahaa ole, niinhän tekee jokainen puolue, joka haluaa pitää omat rivinsä suorassa.
Tänä vappuna keskustan ämyreistä kaikui siis kunta- ja sote-uudistuksia vastustavat sävelet. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja kansaedustaja Juha Rehula totesivat itsevarmoina, että seuraava hallitus siivoaa sote-sotkun.
Etteivät vain arvon poliitikot Laaninen ja Rehula olisi hurahtaneet mielipidemittausten luomaan menestyshuumaan. Tästä nykyistä puoluejohtoa vappuna varoitteli keskustan puolueveteraani Seppo Kääriäinen:
”Mutta galluptulokset ovat väärin tulkittuina vaarallisia myös oppositiolle. Muutaman gallupin myönteiset tulokset panevat helposti oppositiopuolueen edustajat hekumoimaan voitoista ja vallasta, jota ei ole.”
”Pahimmillaan gallupnumeroiden perusteella oppositiossa ruvetaan julkisestikin vöyhöttämään omasta erinomaisuudesta ja kilpailijoiden surkeudesta. Sellaiseen sortuminen polttaisi orastavan nousun. Tarkoitan keskustaa, en puutu perussuomalaisten edesottamuksiin.”
Nämä ovat viisaita sanoja, joita kannattaisi kuunnella myös perussuomalaisten Timo Soinin, joka ryhtyi äskettäin jo nylkemään kaatamatonta karhua jakamalla hallituskumppaneita leijoniin ja lampaisiin.
Kannatus mitataan tietysti vasta vaaleissa. Gallup-kysely ei ole vaalitulos, vaikka se kertoo poliittisista mielialoista juuri kysymyshetkellä. Varsinaiseen äänestyskäyttämiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Ammattitaitoisesti tehdyt tiedustelut antavatkin arvokasta tietoa kysymyshetken tilanteesta.
Keskustassa on juhlittu sitä, että puolue on noussut Ylen uutisten teettämässä kannatusmittauksessa niukasti valtakunnan ykköseksi. Vaihteluväli huomioiden sen kannatus on tosin samoissa lukemissa kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa.
Tuoreinta kyselyä tulkittaessa ei ole kovin paljon kiinnitetty huomiota siihen, että kokoomus on monen (!) vuoden jälkeen nyt tipahtanut ykköspuolueen paikalta. Sen kannatus olisi esimerkiksi viime vaaleista alentunut 1,2 prosenttiyksikköä.
Vielä dramaattisempi on vaaleihin verrattuna ollut demarien alamäki, peräti 2,9 prosenttiyksikköä.
Hallituksen pääpuolueet näyttävät siis menettäneen yhteensä 4,1 prosenttiyksikköä kannatuksestaan vaalien jälkeen. Kaikki ei ole mennyt oppositiopuolueille, sillä hallituspuolueista vihreät olisivat vaaleihin verrattuna edenneet 1,8 ja vasemmistoliitto 0,9 yksikköä eli yhteensä miltei saman verran, mikä on demareiden tappio.
Hälyttävää on, että vasemmistopuolueiden yhteiskannatus ei ole mittaushistorian aikana koskaan ollut näin matalalla. Vain neljäsosa kansalaisista antaa tukensa vasemmistopuolueille!
Usein on todettu, että gallupit ovat vain poliittista viihdettä. Niihin ei pidäkään suhtautua kuolemanvakavasti, mutta mielialoissa tapahtuneita muutoksia kannattaa silti pyrkiä analysoimaan. Muutokset puoluekentällä voivat olla nopeita – ja jostakin ne aina kertovat.
Gallupit voivat myös ohjata poliittista toimintaa, jos kehnot luvut esimerkiksi ajavat ”toiminnan terävöittämiseen”, joka taas voi johtaa uusiin konflikteihin puolueiden sisällä ja välillä – tai yhteistyön syvenemiseen.
Kääriäinen totesi vappupuheessaan, että suurimmat virheet myös politiikassa tehdään menestyksen hetkillä. Mitenkähän tätä pitäisi tulkita? Onko menestyminen sittenkin vaarallista?