Viimeinen sana
Ajassa liikkuu enemmän tietoa kuin kukaan pystyy sulattamaan. Sen lisäksi pitäisi vielä pystyä erottamaan ”tieto” tiedosta. Ilmapiiri on sakeana propagandaa, johon sen tuottajat saattavat kaiken lisäksi itsekin uskoa.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli varmasti tiistaina eduskunnassa vilpittömästi sitä mieltä, että yhä useampi työikäinen pitäisi saada mukaan työelämään, mutta asia kiikastaa siitä, ovatko suomalaiset valmiita työhön.
– On kuitenkin niin, että työvoiman tarjonta luo työlle kysyntää. Mitä useampi suomalainen on valmis työhön, sitä enemmän työpaikkoja Suomessa on, hän sanoi eduskunnan pöytäkirjan mukaan.
Yli puolet kaikista työttömistä eli 144 000 ihmistä on niitä, jotka eivät työnantajille kelpaa.
Ollaan taas kerran kokoomuslaisen kannustin- ja aktivointipolitiikan äärellä. Työttömät eivät halua työllistyä. Oma vika.
Kun legendaa jauhaa tarpeeksi ja kirkkain silmin, se muuttuu todeksi.
Mutta hetkinen. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun lopussa lähes 400 000 työtöntä työnhakijaa ja 25 000 avointa työpaikkaa. Eihän työttömyys voi olla kiinni omasta valmiudesta.
Eikä se olekaan, todisti Kataisen puhetta seuraavana päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Vappu Karjalainen. THL:n blogissa hän kertoi hätkähdyttävän tiedon: yli puolet kaikista työttömistä eli 144 000 ihmistä on niitä pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä, toimenpiteiltä työttömiksi palanneita ja toimenpiteillä toistuvasti kiertäviä, jotka eivät työnantajille kelpaa. Heidän määränsä on pysynyt vuosikausia samansuuruisena.
Kaikenlaisia kokeiluja on käynnissä, mutta tulokset ovat vaatimattomia. ”Vaikeasti työllistyvien” noidankehä ei katkea.
Karjalainen kysyy, kenen tässä vielä pitäisi aktivoitua ja antaa myös vastauksen:
”Työmarkkinoiden eli työnantajien ja yritysten. Niin kauan kun työnantajat karttavat pitkäaikaistyöttömiä tai muita erilaisia työnhakijoita (muun muassa osatyökykyisiä, maahanmuuttajia), valuvat aktivoitumis- ja kuntoutustoimet hukkaan”.
Kokoomuksella ja työnantajilla on tiivis suhde toisiinsa, jopa vaalikampanjoiden rahoitussuhde. Kokoomus kuuntelee – työnantajia ja heidän legendojaan.
Toinen kestopäänsärky on eläkeikä. Työnantajat ajoivat sen nostamista viimeksi tällä viikolla kariutuneissa työuraneuvotteluissa.
Luottamus omaan propagandaan on niin vankka, etteivät sitä horjuta kiistattomat todisteet nykyisen joustavan eläkeiän hyvistä tuloksista. Torstaina niitä tarjoili Eläketurvakeskus, joka osoitti suomalaisten työurien pidentyneen 2000-luvulla 2,4 vuodella. Elinaika nousee, mutta samaa tahtia nousee myös työllinen aika.
Elokuvaohjaaja John Fordin mukaan jos totuus ja legenda ovat ristiriidassa, painetaan legenda. Mutta kuulkaas kokoomus ja EK, tämä kuuluu vain fiktion maailmaan.