Bolivian presidentti, entinen kokankasvattajien liiton puheenjohtaja Evo Morales ryhtyi heti aloittaessaan ensimmäisen kautensa vuonna 2006 kampanjoimaan kokan laillistamiseksi.
Vuonna 2009 Bolivian perustuslakia muutettiin niin, että se määrää kokan perinteisen käytön suojeltavaksi kansanperinteeksi. Perustuslain mukaan koka ”luonnollisessa muodossaan” ei ole huumaava aine.
Andien intiaanit ovat vuosisatojen ajan pureskelleet kokapensaan lehtiä mietona piristeenä sekä torjumaan nälkää ja vuoristotautia.
Bolivia saa pitää kokan laillisena.
Bolivian uusi perustuslaki joutui kuitenkin ristiriitaan YK:n huumesopimuksen kanssa. Sopimus määrittelee myös kokan huumausaineeksi, ei pelkästään siitä valmistettua kokaiinia.
Kiistan vuoksi Bolivia väliaikaisesti erosi sopimuksesta viime vuoden alusta lukien.
Vähän vastustajia poikkeukselle
Bolivia ilmoitti liittyvänsä takaisin sopimukseen, mikäli se saa siihen itseään koskevan poikkeuksen.
Viime viikon perjantain vastaisena yönä päättyi määräaika, johon mennessä vähintään kolmasosan sopimuksen allekirjoittajamaista olisi pitänyt ilmoittaa vastustuksensa poikkeukselle.
Allekirjoittajamaita on 184, joten vastustajia olisi tarvittu vähintään 62. Määräaikaan mennessä niitä ilmaantui kuitenkin vain 15.
Bolivialla on nyt oikeus sallia alueellaan kokan perinteinen käyttö ”kulttuurisiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin” sekä pureskeltavina kokan lehtinä että yrttiteen muodossa. Kokan viljely, myynti ja hallussapito pysyvät laillisina Boliviassa.
Kiista ei päättynyt
Kansainvälinen kiista ei kuitenkaan lakannut, koska vastustajien mielestä Bolivian saama poikkeus on vaarallinen ennakkotapaus.
Poikkeuslupaa vastusti useita suuria maita kuten Yhdysvallat, Venäjä, Saksa, Britannia, Japani ja Meksiko. .
Vastustajat pelkäävät, että Bolivialle annettu poikkeus lisää kokan viljelyä ja kokaiinintuotantoon päätyvän kokan määrää.
Aiheesta enemmän perjantaina 18.1. ilmestyvässä Viikkolehdessä.