Otsikko ei viittaa senioriparin avioeroon eikä hautajaistunnelmaan, vaan jalkapallokentällä vääjäämättä tapahtuvaan sukupolvenvaihdokseen. Tässä suhteessa Alessandro del Pieron päättynyt Juventus-ura ei ole poikkeus, mutta se ei ollut mikä tahansa ammattilaisfutaajan pätkäduunistoori. Kymppipaidan ässän ”Vanhan rouvan” riveissä pelaamat 19 kautta kertovat poikkeuksellista tarinaa, johon mahtuu huikeita juonenkäänteitä. Näitä mutkia nähdään nykyään kenguruiden maassa 38 vuotta reilun viikon päästä täyttävän del Pieron siirryttyä syyskuussa FC Sydneyn riveihin.
Kun hänen Juve-tähtensä paistoi kirkkaimmillaan vuonna 2000 oli del Piero maailman parhaiten tienaava futaaja ottaen huomioon myös mainostulot. Edelleenkään ei hänen tarvitse olla puilla paljailla, koska mies lienee Australian parhaiten palkittu urheilija saaden noin 1,5 miljoonan euron vuosipalkkaa. Aiemmin FC Sydneyssä pelannut HJK:n kanssa mestaruutta juhliva Juho Mäkelä tuskin nautti samanlaista liksaa.
Tosin herrat eivät liene samaa pelillistä kaliiperia, ja Mäkelän koko Sydney-ajan saldoksi jäi kahdeksassa ottelussa tällätyt kaksi maalia. Kenties del Pieron tilastoista kertonee jotain vaikka se, että hän teki 478 Serie A -pelissään kaikkiaan 188 maalia.
Minä en ole enää Juventuksen pelaaja, mutta olen aina yksi teistä.
Mutta tämä herrasmiestaistelija pelasi Juventuksen riveissä myös seuran jouduttua Serie B:n kurimukseen vuoden 2006 sopupeliskandaalin takia. Kapteeni pysyi uskollisena, vaikka esimerkiksi Zlatan Ibrahimović ja Gianluigi Zambrotta jättivät joukkueen myllerryksen myötä. Vaikka Juventus joutui aloittamaan kauden 2006–2007 yhdeksällä miinuspisteellä, se palasi takaisin ylös.
Vaparitaitureita Vanhalla rouvalla on edelleen riveissään, koska kesän EM-kisoissa ihastuttanut metronomi Andrea Pirlo osaa myös tämän homman. Tosin hän ei välttämättä koskaan saavuta del Pieron saavutuksia tällä osa-alueella, koska 43 vapaapotkusta seuratasolla Italiassa syntynyttä maalia on kohtuullisen kova saavutus yhdelle futisuralle.
Komeimmat kruunut hänen seurauraltaan lienevät silti Italian kuusi mestaruutta ja kertaalleen voitetut Mestareiden liiga sekä UEFA-cup. Ja del Pieron jättäessään kesällä hyvästit Juventukselle hän luonnosteli kannattajilleen avoimen kirjeen. Siinä luki muun muassa: ”Minä en ole enää Juventuksen pelaaja, mutta olen aina yksi teistä.”
Nämä sanat jäävät elämään Torinossa.
Vakiorivillä on brittisarjoja tuttuun tapaan. Ykköskohteena on Stoke–Sunderland. Vieraat tahkosivat viime viikonlopun paikallisottelusta heille ominaisen tasurin Newcastlea vastaan ja ovat ankkuroituneet keskikastiin. Kova kotijoukkue Stoke ei ole vielä loistanut tällä kaudella johtuen osittain kärkikastin joukkueiden kohtaamisesta, mutta silti kohteeseen on laitettava ykkönen ristin oheen.
Kolmoskohteesta Wigan – West Ham haetaan puolestaan suoraa kakkosta. Vieraat ovat parantaneet menoaan kuin sika juoksuaan. Myös lainakärki Andy Carroll vetelee maireita pommeja näyttääkseen markkina-arvonsa.
Jymy-yllätystä voi hakea vielä voitoitta olevan QPR:n kohdatessa otteluruuhkassa tarpovan Arsenalin. Vaikka kotivoitto on kohtuullisen varma juttu, pääsee myös kovan pelaajamateriaa-lin QPR lähiaikoina voittojen makuun. Ykkösen oheen kakkonen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 27.10 kello 16.55. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: X(1), 2, 2, 1(2), 1, 2(X), 2(X), 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 1.
VIIKON VÄITE: Jos HJK onnistuu pupeltamaan mestaruutensa Interille, allekirjoittanut vakiokolumnisti lupaa juosta kymmenen kierrosta alasti Olympiastadionin ympäri.