Viimeinen sana
Kai Hirvasnoro
Kansan Uutisten verkkolehdessä julkaistiin keskiviikkona kello 14.30 otsikko, joka päräytti: ”Olkiluoto olikin kokeilu ay-vapaasta työmaasta”.
Viime viikolla Olkiluodosta paljastui sosiaaliturvashoppailua. Suomessa työskenteleville lähetetyille työntekijöille ostetaan sosiaaliturva sieltä, missä se on halvinta. Pari päivää sitä ennen uutisoitiin työntekijöiden kohtaavan työmaalla kiristystä ja uhkailua. Ammattiliittoja uskalletaan lähestyä vain anonyymeillä sähköposteilla.
EU on ainoa merkittävä yritys panna rajoja kansainväliselle pääomalle.
Meno ei ole ihan sitä, mitä liput hulmuten Euroopan unioniin 1990-luvulla suunnannut ammattiyhdistysliike odotti. SAK asettui kannattamaan EY-jäsenyyttä toukokuussa 1994. Valtuusto otti puoltavan kannan äänin 79–19. Henki ay-liikkeessä oli sellainen, että EY tai EU on ainoa merkittävä yritys panna rajoja kansainväliselle pääomalle.
Ay-liikkeen kantaan vaikuttivat myös työnantajien pyhät lupaukset, ettei jäsenyys merkitse yleissitovuuden purkamista eikä työehtosopimusten heikentämistä.
Niitä molempia EU-jäsenyys on kuitenkin mutkan kautta merkinnyt. Työvoima liikkuu EU-ssa vapaasti ja työnantajat käyttävät hädänalaisten tilannetta härskisti hyväkseen. Tästä on Olkiluodonkin ongelmista kyse. Työn saa se, joka tekee sen kaikkein halvimmalla sanovat suomalaiset sopimukset mitä tahansa.
Eikä kyse ole vain Olkiluodosta, vaan työehtojen polkeminen leviää koko ajan laajemmalle.
Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä koskevia rikosnimikkeitä ovat työsuojelurikos, työaikarikos, työsyrjintä, kiskonnantapainen työsyrjintä, työnvälitysrikos sekä luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö. Ihmiskauppa ja kiskonnantapainen työsyrjintä lisättiin Suomen rikoslakiin vuonna 2004.
Lainsäädäntöä riittää ja useita uusia keinoja puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön saadaan käyttöön lähikuukausien aikana.
Sen sijaan keinot valvoa lakien noudattamista ovat Suomessa kehitysmaan asteella. Olkiluoto 3:n työmaalla on noin 4 000 työntekijää lähes 50 maasta ja 800 yrityksestä. Verohallinnolla on kaikkiaan 700 tarkastajaa, joista yksi vastaa Olkiluodosta.
Ei voi välttyä ajatukselta, että vilunki voi jatkua, koska sillä on niin vahvat taustavoimat Suomen ylimmällä poliittisella tasolla. Voima-lehden kautta julkisuuteen vuoti viime vuoden kesäkuussa kesken hallitusneuvottelujen muistio, joka paljasti puolueiden asenteet harmaan talouden torjuntaan. Kokoomuksen viime kauden ministeri Anne Holmlund ja RKP:n nykyinen ministeri Anna-Maja Henriksson pyrkivät kaikin keinoin vesittämään hallitusohjelman tältä osin.
Kun yksi ongelma koskee viranomaisten keskinäistä tiedonsaantia, niin RKP olisi halunnut poistaa työryhmän tekstistä viranomaisrekisterien saattamisen kaikkien harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön.
Kokoomus olisi halunnut poistaa maininnan työsuojeluviranomaisten oikeudesta tarkastaa se, että palkka on työpaikkaa koskevan työehtosopimuksen mukainen.
Euroopan unioni on mahdollistanut työehtojen tosiasiallisen heikentämisen, mutta sen sallimisesta Suomessa ovat vastuussa yhteen hiileen puhaltavat oikeisto ja työnantajaleiri.