Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sopi ensi vuoden talousarvioesityksestä tilanteessa, jossa talousnäkymät EU-maissa, myös Suomessa, ovat heikentyneet selvästi. Euroalueella ollaan taantumassa ja Suomessakin piakkoin. Tilanteen tekee vakavaksi se, että päätöksentekijät ovat omalla politiikallaan olleet ruokkimassa talouden pudotusta.
Kysymys ei ole ainoastaan siitä, että euroalueen kriisimaissa leikkauspolitiikka on syventänyt kriisiä. Britanniassa pääministeri Cameronin johtama hallitus on uusliberalistisella vyönkiristyspolitiikallaan pitkittänyt talouden taantumaa jopa 1930-luvun lamavuosia pidemmäksi.
Cameron on toivonut leikkauspolitiikan pienentävän julkisen talouden alijäämää. Politiikan seuraus on ollut päinvastainen. Alijäämä on kasvanut, koska leikkaukset ovat taantumaa pitkittäessään vähentäneet verotuloja enemmän kuin leikkauspolitiikalla on saatu aikaan säästöjä. Euroalueen kriisimaissa on käynyt samalla tavalla.
Huolehtikaa työttömyydestä, niin budjetti huolehtii itse itsestään.
John Maynard Keynes tiivisti 1930-luvun laman aikana talouspoliittisen suosituksensa neuvoon ”huolehtikaa työttömyydestä, niin budjetti huolehtii itse itsestään”. Keynes lähti siitä, että työttömyyden kasvun hillitseminen oli viisasta politiikkaa myös valtiontalouden kannalta.
Euroalueella työttömien määrä on tällä hetkellä euron historian ajan huippulukemissa, 18 miljoonassa, eikä työttömien määrän kasvulle näy loppua. Talouspolitiikan peruslinja euroalueella on parhaillaan kaukana Keynesin suosituksesta.
Suomessa asetelmat ovat selvähkösti paremmat kuin euroalueella keskimäärin. Jos talouden lasku euroalueella pitkittyy, Suomikin on pulassa. Pitkittyvän laskukauden takia hallitusohjelmaan kirjattu onneton tavoite kääntää valtion velkaantuminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä saattaa pakottaa hallituksen nykyistä selvästi tiukempaan säästölinjaan. Tämän ovat kokoomuslaiset kansanedustajat jo ehtineet ottaa esille.
Koska lisäsopeutustarpeen tarkastelu tehdään vuosittain, asiaan palataan seuraavan kerran ensi vuoden alkupuolella. Lisäsopeutustarvetta saatetaan arvioida tilanteessa, jolloin työttömyys on noussut Suomessa jo noin vuoden ajan. Onhan tuoreiden tietojen perusteella työttömien määrä lisääntynyt jo usean kuukauden ajan, eikä nousun pysähtyminen lähitulevaisuudessa ole todennäköistä.
Hallituksella tulisi olla rohkeutta ottaa vakavasti Keynesin neuvo ja tinkiä tavoitteistaan velkaantumiskehityksen osalta.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.