Miljoonat orjat ympäri maailmaa tekevät työtä vaatteidemme ja laitteidemme hyväksi, mikäli Slavery Footprint -sivuston laskuri pitää paikkaansa. Sivuston kyselyn avulla voi laskea henkilökohtaisen orjajalanjälkensä.
Laskuriin syötetään omat kulutustottumukset, kuten ruokavalio, harrastukset, vaatteet ja omistettu elektroniikka. Sivusto näyttää, monenko orjan työpanos vaaditaan tavaroiden valmistamiseen. Ideana on visualisoida oman shoppailun yhteys nykyaikaiseen orjuuteen.
Nykyaikainen orjuus on monimuotoista
Slavery Footprintin käyttämän arvion mukaan maailmassa on 27 miljoonaa orjaa eli ihmistä, jotka pakotetaan työskentelemään ilman palkkaa ja joilla ei ole mahdollisuutta paeta työstään.
Arvio on varovainen, sillä esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan maailmassa on 127 miljoonaa lasta, jotka tekevät työtä terveydelle haitallisissa olosuhteissa.
Anti-Slavery International -järjestö kertoo sivuillaan, että nykyaikainen orjuus on monimuotoista. Lapsityövoiman ja pakkoavioliittojen lisäksi ihmisiä huijataan työhön esimerkiksi sitomalla heidät velkaan, jota ei pysty maksamaan takaisin ja jonka heidän lapsensa perivät.
Vapaat markkinat, vapaa maailma?
– Päämäärämme on valistaa kuluttajia siitä, miten heidän elämäntarinansa vaikuttavat niiden ihmisten tarinoihin, jotka ovat tuotantoketjun toisessa päässä, kertoo orjajalanjälkilaskuria tekemässä ollut Elisabeth Copper.
Orjatyön lopettamiseen tähtäävä Call + Response -järjestö julkaisi laskurin syyskuussa 2011 Bill Clintonin säätiön Global Initiative -tilaisuudessa. Yhdysvaltojen ulkoministeriö rahoitti hankkeen. Transparency Internationalin ja ILO:n kaltaiset järjestöt tarjosivat dataa.
Sivusto on saanut miljoonia kävijöitä. Nettiliikenteen analytiikkaa tarjoavan Alexa-yrityksen mukaan orjalaskuri vetoaa eniten työssäkäyviin ihmisiin ja alle 35-vuotiaisiin korkeasti koulutettuihin naisiin.
Vapaus- ja markkinaretoriikkaa yhdistävä sivusto tarjoaa laskurin lisäksi kuluttajia valistavan Made in Free World -ohjelman Androidille ja iOSille. Ohjelman avulla voi lähettää yrityksille terveisiä ja ilmoittaa kaupoille, että olisi valmis maksamaan yrityksen tuotteista enemmän, jos ne valmistettaisiin ilman orjatyövoimaa. Yritysten vastaukset kootaan tietokantaan, jossa niitä voi vertailla.
Pakkotyötä tehdään Suomessakin
Suomessa toimivien yritysten yhteiskuntavastuuta tarkkailevan Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala pitää orjajalanjälkilaskuria hienosti toteutettuna mutta liian kuluttajakeskeisenä.
– Mukavaa olisi joskus myös nähdä vastaavaa kampanjointia, joka suuntautuisi päättäjiin ja jossa vaadittaisiin kattavaa kansainvälistä sääntelyä yritystoiminnan vastuullisuuden varmistamiseksi.
Vartiala muistuttaa, että vaikka kuluttaja voi omalta osaltaan vaikuttaa, kuluttaja ei ole vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vastuu on valtioilla ja yrityksillä.
– Pakkotyötä ei tapahdu vain kaukana kehitysmaissa. Ihmiskaupan uhreja löytyy myös meiltä Suomesta, joissa he toimivat esimerkiksi ravintoloissa, siivoojina tai rakennuksilla, Vartiala lisää.
Pakkotyö muistuttaa monin tavoin orjatyötä: työntekijät saavat elämiseen riittämätöntä palkkaa, kärsivät työn aiheuttamista sairauksista ja ovat riippuvaisia työnantajistaan.
Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuosittain julkistaman ihmiskaupparaportin mukaan kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa tavataan ihmiskaupan uhreja.