Ulkolinja-dokumentti Sodassa raiskattujen puolella (2011) seuraa ruotsalaisen poliitikon ja diplomaatin sekä entisen EU-komissaarin Margot Wallströmin toimintaa YK:n erityislähettiläänä.
Wallström nimitettiin kahden vuoden mittaiseen pestiinsä viimeinen päivä tammikuuta 2010. Hänen johdollaan laadittiin raiskaukset sodassa tuomitseva päätöslauselma.
Dokumentti seuraa Wallströmin päätöslauselman (Wallström resolution) muotoutumista YK:n päämajassa sekä kenttävierailuilla Liberiassa, Kongossa ja Bosnia-Hertsegovinassa.
Vanhempaa historiallista perspektiiviä sodassa raiskatun naisen osaan tuo Ruotsissa asuva eläkeläinen Katja Orback. Hän kertoo 18-vuotiaana kokemistaan tapahtumista vuoden 1945 Saksassa. Orback nostaa esiin aiheeseen niin usein liitetyn tuntemuksen: häpeä. Sen hälventämisessä puhumisesta voi olla hyötyä.
Dokumentin alussa on paljon puhuva kommentti. Siinä Itä-Kongossa toimineiden YK-joukkojen entinen komentaja kenraalimajuri Patrick Commaert sanoo, että aseelliset konfliktit voivat olla naisille vaarallisempia kuin sotilaille.
Kongolainen gynekologi Denis Mukwege menee pitemmälle ja vertaa sodissa käytettyjä raiskauksia joukkotuhoaseisiin. Hän myös kertoo hätkähdyttävistä tapauksista, joissa naisten sukuelimet on silvottu hyvin julmalla tavalla.
Dokumentin pysäyttävintä antia ovat hetket ja kohtaukset, joissa puhuvat uhrit ja heidän auttajansa. Eräs koskettavimmista on kommentti, jossa nuorena sodassa raiskattu tiivistää varmasti monen kohtalotoverinsa tunnot: emme näytä, kuinka pahasti meitä on satutettu.
Etenkin uutisointi raiskauksista erityisenä sodankäynnin muotona on yleistynyt 2000-luvulla.
Sarajevossa psykologi Mira Vilusic pukee sanoiksi vihaiset tuntemuksensa kansainvälisen yhteisön ja vierestä seuraavien rauhanturvaajien toimettomuutta kohtaan: tekisi mieli lyödä, että he tajuaisivat, miltä sillä hetkellä tuntuu.
Vastaavaa kritiikkiä YK:n hampaattomuutta kohtaan kuullaan monen muunkin toimesta ja eri puolilla maailmaa.
Ulkolinja: Sodassa raiskattujen puolella. TV1 torstaina kelo 21.35.