Viimeinen sana
Voimansa tunnossa paistatteleva kokoomus teki viime viikonvaihteen puoluekokouksessaan avauksia oikealle. Joko pelisilmä pettää? Suomen johtava oikeistopuolue noussut nykyiseen asemaansa juuri oikeistolaisuuttaan piilotellen.
Jyrki Kataisen johdolla kokoomus esiintyy mieluiten politiikan yläpuolisena asiantuntijaorganisaationa, mutta paineet profiilin kirkastamiseen ovat ilmeiset. Puolue joutui vuosi sitten ottamaan vetovastuun hallituksesta, jollaista ei olisi halunnut.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori näki tarpeelliseksi juuri kesällä 2012 puolustella tuloerojen kasvua. Näin juuri kun eri puolilla maailmaa on kiinnostuttu pohjoismaisesta mallista, jossa mataliin tuloeroihin yhdistyvät muita maita parempi talouden kasvu, turvallisuus ja työn tuottavuus.
Rovaniemen uhopäivät kertovat, että kokoomus alkaa olla menestyskaarensa loppuvaiheessa.
Veteraanikansanedustaja Ben Zyskowicz puolestaan haluaa lopettaa panostamisen tulonsiirtoihin, joita nykyisen hallituksen aikana on parannettu.
Helsingin Sanomien uutinen Zyskowiczin mielipiteestä ilmestyi lauantaina sivulla A10. Saman lehden sivulla A9 kerrottiin ensimmäisestä ruokajonoja koskevasta tutkimuksesta. Vain joka kolmannelle ruokapankin asiakkaalle jää asunto-, ruoka- ja muiden pakollisten menojen jälkeen yli 200 euroa kuussa, kertoo Kuopiossa tehty tutkimus, jossa on haastateltu ruokajonojen asiakkaita. Nälkää kokevia heistä oli noin 20 prosenttia.
Kokoomuksen puoluekokouksen illalliskortti maksoi 70 euroa. Montako ruokapankkien asiakasta oli Rovaniemellä päättämässä puolueen linjauksista?
Ei uskoisi, miten vähällä tiedolla tätä maata hallitaan. Usein vasemmistoa syytetään tosiasioiden unohtamisesta ja ideologisista silmälapuista. Kokoomuspäättäjiä ympäröi kokonainen ideologinen maski, josta ei näy kuin oma nenä.
Rovaniemen uhopäivät kertovat, että kokoomus alkaa olla menestyskaarensa loppuvaiheessa. Usko omaan ylivertaiseen nerokkuuteen on edeltänyt niin keskustan kuin SDP:nkin romahdusta loputtomalta näyttäneestä voittoputkesta ja vallan kukkuloilta.
Uhoon yhdistyvä vallan täyteys on sekin saavuttanut kokoomuksen. Tulee tunne, että vitsi, me ollaan hyviä, ja luulo, että kaikki muutkin ajattelevat niin. Siksi on kiva sormi pystyssä opettaa toisia.
Kaikki putket katkeavat joskus, sanotaan jääkiekkouutisissa. Kansa yksinkertaisesti kyllästyy vanhoihin kasvoihin ja politiikka on myös heiluriliikettä, jossa välillä tuulee oikealta, välillä vasemmalta. Euroopassa on nyt tultu taitekohtaan, jossa konservatiivipuolueiden pitkään jatkunut valtakausi alkaa murentua. Seuraavaksi valtaan nousevat taas sosialistit. Meilläkin SDP on jo noussut mielipidemittauksissa hengittämään kokoomuksen niskaan.
Mikään tuskin olennaisesti muuttuu, vaikka demarit meillä ja muualla vaihtavat oikeiston kanssa paikkaa. Olennaisempaa on, jatkuuko politiikan kolmanneksi voimaksi nousseen kansallismielisen äärioikeiston suosion kasvu.
Tähän on tultu: Kun tv-uutisissa kysytään asiantuntijan kommenttia vaaleista, niin kysymys kuuluu, että miten markkinat reagoivat tulokseen. Eihän sille, jolle on annettu monopoli ainoaan hyväksyttyyn mielipiteeseen riitä koskaan mikään. Siksi markkinoiden sinänsä hyväksymä Kreikan vaalitulos käänsi niiden peukalot alaspäin yhden aamupäivän aikana. Lisää ihmisuhreja tarvitaan.