Erityisavustaja Sarianne Hartonen joutui heti ensimmäisenä työpäivänään tuuraamaan liikenneministeri Merja Kyllöstä (vas.).
– Jouduin energia- ja ilmastoasioiden ministerityöryhmään ministerin puolesta. Toki kävimme valmistelevan keskustelun sitä ennen, Hartonen sanoo.
Toinen ministerin erityisavustajista vaihtui kesäkuun alussa Sauli Hievasesta Hartoseen, kun Hievanen palasi virkavapaan loputtua takaisin SAK:n leipiin.
Hartonen hyppäsi kyytiin kesken hallituskauden.
– Toisaalta on hyvä aloittaa juuri nyt, kun liikennepoliittinen selonteko on saatu valmiiksi. Kesällä on aikaa perehtyä budjettineuvotteluja silmällä pitäen asioihin.
Hartonen on toimittaja ja tutkija. Hän määritteleekin itsensä tiedonhankinnan ja tiedon suodattamisen ammattilaiseksi ja painottaa kansalaisjärjestötaustaansa. Erityisavustajaksi helsinkiläinen kolmen lapsen äiti siirtyi Luonto-Liitosta toimitussihteerin töistä.
– Ympäristöjärjestötausta ei tänä päivänä ole niin radikaali asia kuin se voi joillekin ensialkuun näyttää. Nykyisinhän ympäristönäkökulman pitäisi läpäistä kaikki toiminta.
Nälkämaan laulu liikuttaa
Hartonen on vasemmistoliiton rivijäsen.
– Olen ollut vihervasemmistolainen lukiovuosista lähtien, mutta puolueessa toimin nyt aktiivisesti ensimmäistä kertaa.
Kannonkoskella Keski-Suomessa syntynyt Hartonen lähti lukion jälkeen Englantiin ja ehti asua siellä kolme vuotta ennen kuin pääsi aloittamaan siellä opinnot Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Yhdeksän vuotta hujahti ulkomailla.
– Kun aloitin väitöskirjaa, tiesin haluavani takaisin Suomeen ja kirjoitin tutkimussuunnitelman sen mukaan.
Mielessä kaihosi isän synnyinseutu Kainuu.
– Olen jo lapsena liikuttunut voimakkaasti Nälkämaan laulusta ja ulkomailta Kainuu näytti tosi eksoottiselta. Siirryin Lontoosta Suomussalmelle, Hartonen kuvailee.
Tutkimus käsitteli uuden teknologian käyttöä perifeerisillä alueilla ja sitä seurasi toimittajan työ Ylä-Kainuu -lehdessä. Lähes viisi vuotta kului seudulla. Ministeri on hyvän päivän tuttu siltä ajalta.
– Toimittajana seurasin Kyllösenkin uraa kunnallis- ja maakuntapolitiikassa, Hartonen sanoo.
– Ja ehkä myös hahmotan sen, mistä ministeri tulee ja millainen tausta hänellä on, sen verran olen ajellut Kainuun metsäautoteitä.
Virkamiehet ihan liekeissä
Hartonen peri erityisavustajana pitkälti vasemmistoliiton ministeriryhmässä ne seurantavastuut, jotka Hievanen aiemmin hoiti: liikennepolitiikka, hallinto- ja aluekehitys, energia- ja ilmastopolitiikka, Venäjä, maa- ja metsätalous.
Isosta työsarasta huolimatta hän on tyytyväinen.
– Tämä työ vastaa niin koulutustani kuin kiinnostukseni kohteita.
Ensimmäiset työpäivät ministeriössä ovat olleet jopa positiivinen yllätys.
– Virkamiehiä näkee harvoin niin innostuneina ja inspiroituneina kuin täällä, ihan liekeissä suunnittelevat tulevaisuuden liikennettä, Hartonen kuvaa.
– Kyllönen on onnistunut saamaan liikkeelle jotain. Yllättävistäkin suunnista sanotaan, että hän on avoimella, keskustelevalla ja ei yhtään pönöttävällä asenteellaan sekoittanut pakkaa hyvällä tavalla ja saanut nekin keskustelemaan keskenään, jotka eivät ole siihen välttämättä aiemmin pystyneet.
– Mietitään asioiden isoja kaaria. Ei tehdä pelkästään liikennepolitiikkaa vaan yhteiskuntapolitiikkaa.