Projektin tarkoituksena on saada ihmiset osallistumaan Itämeri-keskusteluun. Luontoon sijoitetut nettikamerat ovat yksi keino aktivoida ihmisiä. Projektin puitteissa voi tutustua myös vedenalaiseen luontopolkuun tai merimetsoyhdyskunnan elämään Saaristomerellä.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Roope-aluksen kyytiin voi myös nousta tietokoneen äärellä. Projektiin osallistuvat lisäksi Salagrivan luontokamera Latviassa Riian tuntumassa sekä Kerin majakan kamera Suomenlahden rannalla Virossa. Luontokuvia voi käydä katsomassa osoitteessa www.balticseanow.info.
Turun ammattikorkeakoulu koordinoi EU-rahoitteista BalticSeaNow-projektia, johon osallistuu tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä Suomen lisäksi Ruotsista, Virosta ja Latviasta.
Projekti loppuu ensi vuoden helmikuussa. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että sääksikamera lopettaisi toimintansa. Komulaisen mukaan kameran sammuminen nostaisi valtavan kansanliikkeen.
Luontohavainnointia testilevyllä
Projekti jakoi halukkaille luontohavainnoitsijoille halkaisijaltaan 30 senttimetrin kokoisia, metallisia testilevyjä, joilla voi mitata veden laadusta kertovan näkösyvyyden. Valkoinen levy lasketaan niin syvälle, että levy katoaa näkyvistä. Seuraavaksi levyä nostetaan niin, että se ilmestyy näkyviin.
Kumpikin syvyys kirjataan ylös, ja lasketaan niiden keskiarvo, joka on näkösyvyys. Mittaus käy kätevästi, koska köydessä on verkonkohoja puolen metrin välein. Havainnon voi ilmoittaa sähköisellä lomakkeella.
Levyä käytetään edelleen merentutkimuksessa. Sen kehitti paavin luonnontieteellinen avustaja Pietro Angelo Secchi vuonna 1865. Tämän vuoksi yksinkertaista laitetta kutsutaan Secchi-levyksi.
Valokuvakilpailu menestys
Projektin järjestämä valokuvakilpailu Itämerestä oli menestys. Kilpailuun osallistuttiin yhteensä 750 otoksella neljästä maasta.
Komulaisen mukaan innostus Itämeren pelastamiseksi vaihtelee melkoisesti eri maissa. Suomessa murtovesiallas nähdään tärkeänä, mutta esimerkiksi jo Viron puolella into on selvästi pienempi.