Kirjailija Viktor Jerofejevista, hänen toiminnastaan ja ajatuksistaan kertovaa dokumenttia on kuvattu vuodesta 2009. Kansainväliseen levitykseen tarkoitettu elokuva on 11. toukokuuta lähtien esillä 12 paikkakunnalla Suomessa.
Joensuussa ohjaaja Ari Matikainen, tuottaja Liisa Juvonen sekä Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat Tiina Sotkasiira ja Joni Virkkunen keskustelivat elokuvasta ja Venäjästä.
Matikaisen alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä yleisempi dokumentti toisinajattelusta Neuvostoliitossa ja Venäjällä.
Demokratia ei ole tuote, jonka voi tilata postimyynnistä.
– Elokuva on rajaamisen taidetta. Minä rajasin aiheen Viktoriin, ohjaaja sanoi ja korosti, että dokumentti esittää vain Jerofejevin ja hänen veljensä Andrein näkemyksiä.
– Se on yhden miehen juttu.
”Kaksi sikaa säkissä”
Tarkennus – ja myös se, ettei Matikainen tunnustautunut Venäjä-asiantuntijaksi – on paikallaan, vaikka luultavasti jo neuvostoaikana toisinajattelijana kunnostautuneen kirjailijan ajatukset tullaan yleistämään.
Jerofejev latelee kovaa tekstiä. Venäjä on naurettavin maa, joka jää koko ajan jälkeen lännestä. Sen johdossa on kaksi sikaa säkissä, toisessa yhteydessä paskoja.
Itseään Venäjän vapaimmaksi mieheksi nimittävä kirjailija arvioi, että vain yksityiselämän vapaus on toteutunut maassa sitten senkin tukahduttaneen kommunismin.
Suurimmat vaarat hän näkee fasistisessa äärioikeistossa ja fanaattisessa ortodoksisuudessa. Kun 80 prosenttia venäläisistä on Putinia vähemmän liberaaleja, uhkaa maata paitsi hajoaminen myös paluu kulttuurisesti Iivana Julman ja 1600-luvun tasolle.
Oligarkkien vallan ja syvälle juurtuneen korruption Jerofejev ymmärtää, jopa hyväksyy. Hän näkee korruptiossa mahdollisuuden kiivetä ylöspäin yhteiskunnassa ja pitää sitä samoin kuin oligarkkeja yhteiskunnan vakautta edistävinä.
Filmissä on rajuja, TV:n uutispätkistäkin tuttuja kohtauksia mielenosoituksista, mutta myös rauhallista kuvaa venäläisestä arjesta. Ääntä ei juuri anneta prenikoin koristelluille veteraaneille, mutta kyllä Venäjää ilman Putinia vaativille fanaatikoille – yksi kantaa mielenosoituksessa kylttiä, jossa Putinin kaulahuiviksi on kuvattu käytetty kondomi.
”Venäjällä halutaan muutosta”
Joensuun keskustelussa niin tutkijat kuin yleisö kiittelivät ja kehuivat filmiä kuten hyviin tapoihinkin kuuluu.
Hyvin tehty dokumentti avaa aihetta paremmin kuin television uutispätkä niin kutsutun asiantuntijan kommentilla höystettynä.
– Dokumentti osuu asian ytimeen, Venäjällä halutaan muutosta, Joni Virkkunen tiivisti.
– Pidin tavasta millä yhteiskunnan murrosvaihetta kuvattiin. Filmi on ajankohtainen laajemmassakin mielessä, sanoi Tiina Sotkasiira.
Matikainen näki Venäjän avautuneen enemmän kuvausaikanakin, mutta ei ennakoinut tulevaa.
– Demokratia ei ole tuote, jonka voi tilata postimyynnistä.
Sotkasiira kiinnitti huomiota, että valtaapitävät ja sitä vastustavat ovat ohjelmallisesti läheisiä, molemmat puhuvat modernisaatiosta.
– Pitää katsoa mitä tapahtuu arjessa, ei sitä mitä Putin tai Medvedev sanovat.
Varmaa on, että Matikaisen dokumentti lisää keskustelua ja mielenkiintoa Venäjää kohtaan. Myös sen tuntemusta, ymmärtäminen on jo vaikeampi juttu.