Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n mukaan radikaali ympäristöaktivismi on maan pahin turvallisuusuhka. Tältä pohjalta 2000-luvun alussa leimautui pääviholliseksi Earth Liberation Front (ELF) -järjestö. Se ei ollut jäsenmäärällä pilattu, mutta tuhoiskut sitäkin mittavampia.
Poliisin tutkija antaa tunnustusta: he olivat erittäin hyviä siinä, mitä he tekivät.
Asian tiimoilta tekee avartavan kierroksen Marshall Curryn ja Sam Cullmanin ohjaama dokumentti Jos puu kaatuu (2011). Se oli Oscar-ehdokkaana vuoden parhaaksi pitkäksi dokumenttielokuvaksi.
Dokumentti keskittyy ELF:n keskushahmoon Daniel McGowaniin (s. 1974). Häntä uhkasi 2007 elinkautinen. McGowan puhuu ensin työväenluokkaisista juuristaan (puusepän poika New Yorkin Brooklynista) ja 1990-luvun puolivälissä tapahtuneesta ympäristöaktiivisesta ja ylipäänsä sosiaalisesta heräämisestään. Tästä dokkari laajenee käsittelemään lähemmin koko amerikkalaista ympäristöaktivismia.
Aktivismilla ja kansalaistottelemattomuudella on tunnetusti tapana joutua napit vastakkain viranomaisten kanssa. Aiheesta saadaan näyttöä vuoden 1999 Seattlen mielenosoituksista. Niihin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta rauhallisiksi aiotut tapahtumat riistäytyivät käsistä.
ELF teki tuloaan ja herätti pahennusta hillitympää miekkarimenoa arvostavien keskuudessa. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeisessä Amerikassa ELF:n kohdalla oli odotettua puhua ekoterrorismista, keskittyihän järjestö tuhopoltoillaan yrityksiin, joiden se katsoi tuhoavan ympäristöä.
Tekijät hyödyntävät lukuisten haastattelujen lomassa fiksusti vanhempaa kuvamateriaalia. Dokkarin punaisena lankana kulkee faktoissa pitäytyvä johdonmukainen, kriittishumanistinen näkemyksellisyys. Oikeusministeriön tutkija tuo lopussa kehiin omalta taholtaan sovittelevaa henkeä: maailma ei sittenkään ole mustavalkoinen.
Dokumenttiprojekti: Jos puu kaatuu. TV1 ma klo 21.30.
uutiskirje 
