Valtionapua saavia teattereita on noin tällä hetkellä 56. Niistä enää kymmenen on kunnallisia. Loput ovat säätiöitä, yhdistyksiä ja osakeyhtiöitä.
Erityisesti osakeyhtiön suosio on kasvanut. Turun lisäksi myös Kuopio ja Lappeenranta selvittävät juuri osakeyhtiöön siirtymistä.
Mistä yhtiöittämisbuumi johtuu, Teatteriliiton toimitusjohtaja Tommi Saarikivi?
– Taidelaitokselle kunnallinen organisaatio on liian kankea.
Saarikivi nostaa esiin myös valtionosuudet, joita kuntateatterit eivät aina saa täysimääräisinä. Kunta lohkaisee osan rahasta muualle.
Tilastot viime vuosilta vahvistavat, että kunnalliset teatterit ovat saaneet vähemmän valtionosuuksia kuin yksityiset.
– Lisäksi valtionavun suuruuden määräävä henkilötyövuosiautomaatti johtaa siihen, että vähemmän tukea saaneet saavat sitä jatkossa yhä vähemmän.
Myös säätiötä pidetään Saarikiven mukaan nykyään pikkuisen jäykkänä osakeyhtiöön verrattuna.
Talouskriisikin vaikuttaa kuntatalouden kautta teattereihin. Näin esimerkiksi Kemissä, jossa leikattiin viime metreillä tämän vuoden budjetista lisäraha teatterille. Hätäapu syntyneeseen tilanteeseen on viiden kunnan, Kemin, Keminmaan, Simon. Tervolan ja Tornion yhteistyö. Kaikki Torniota lukuunottamatta ovat jo hyväksyneet tätä vuotta koskevan suunnitelman.
Jatkosta eli seutukunnallisesta Perä-Lapin teatterista tehdään juuri selvitystä. Siinä olisi mukana samat kunnat. Tosin kuntauudistus uhkaa lohkaista Tornion pois tästä yhteistyöstä.