Suomi tarvitsee suuren kuntauudistuksen. Vanhat kuntarajat ovat syntyneet aikana, josta on vain muistot jäljellä. Hallinnollisista rajoista ja niiden mukana syntyneistä rakenteista on tullut kehityksen jarru.
Kuntauudistus on suuri mahdollisuus koko Suomelle ja suomalaisille. Nyt uudistus on politisoitu ja ennen muuta keskustalaiset ovat liittäneet asian myös presidentinvaalien kampanjointiin. Keskustalaiset tekevät samalla hallaa niin presidenttikampanjoinnille kuin kuntauudistukselle, josta tietenkin on syytä keskustella perusteellisesti ja nostaa eri näkökohtia esiin.
Lyömäaseena on nyt Suomen Kuvalehteen (13.1.) vuodettu uusi kuntakartta, jolle jäisi vain noin 70 kuntaa. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tosin vakuutti heti, ettei kyseessä ole lopullinen versio vaan vasta yksi hahmotelma.
Kuntauudistus ei myöskään ole vain kokoomuksen hanke. Siihen on sitoutunut koko hallitus ja sen takana ovat kaikki kuusi hallituspuoluetta. Kun selvittelytyö on menossa, niin tarkkaa tietoa ei kenelläkään voi olla lopullisesta esityksestä. Tämän vaalikauden aikana kuitenkin pitäisi päästä eteenpäin.
Suomen Kuvalehti tietysti julkaisi saamansa kartan, sillä tähän astihan ei ole ollut kokonaisvaltaista esimerkkiä siitä, miten kuntarakenne uudistetaan. Toisaalta vuodot ovat aina tarkoituksenmukaisia. Vuotaja haluaa edistää omaa asiaansa. Ehkä todellinen tarkoitus olikin hämmentää mieliä ja pyrkiä sitä kautta vaikuttamaan presidentin valintaan?
Ei ole vaikea kuvitella, kenen intressissä on viikko ennen vaaleja ryhtyä puhumaan aiheesta, joka ei oikeastaan millään tavoin liity itse presidentin valintaan, mutta aiheuttaa kiihtymistä varsinkin niissä pienissä kunnissa, joiden kohtalona olisi joutua (tai päästä) suuremman kunnan osaksi. Kovaäänisimmät kuntauudistuksen vastustajat löytyvätkin niistä kunnista, joiden olemassaolo perustuu pitkälti verotulojen tasaukseen eli maksaja löytyy muualta kuin omasta kunnasta.
Tiukkapipoisessa kuntien rajojen vaalimisessa unohtuu helposti, että kuntien ensisijainen tehtävä on tarjota lakisääteiset peruspalvelut tasavertaisesti kaikille kuntalaisille. Monissa talouskurimukseen joutuneissa pikkukunnissa se ei enää onnistu. Palvelujen tarjonta edellyttää, että kunta on elinvoimainen. Tavoitteena kuntauudistuksessa ei ole maaseudun tyhjentäminen ja ihmisten keskittäminen kaupunkeihin, vaan menossa olevan tämän suuntaisen kehityksen katkaiseminen.