Mia Halmeen käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Ikuisesti sinun (2011) on aiheen ja sen käsittelytavan valossa osuvan monimielinen nimi. Dokumentti kertoo huostaanotetuista lapsista ja tekee sen ihailtavan hienovaraisesti. Kerronnassa on ikään kuin tyhjää tilaa, joka antaa katsojalle aktiivin roolin täydentää näkemäänsä.
Halmeen ohjaus pysyttelee kunnioittavan etäisyyden päässä, vaikka kamera olisi lähes kiinni kuvattavan ihossa. Lähellä ja kaukana yhtä aikaa.
Rajaukset on hoidettu tyylikkäästi. Eräs konkreettinen esimerkki siitä on kohtaus, jossa varhaisteini-ikäinen Inka käy nuorena kuolleen äitinsä haudalla. Inka on ollut sijaisperheessä jo kahdeksan vuotta, hänen isänsä on vankilassa. Inkan lisäksi seurataan häntä nuorempien sisarusten Mikon ja Metten edesottamuksia sekä sijaisperheessä että biologisten vanhempien seurassa.
Dokumentissa ei nähdä asiantuntijoiden analyyseja. Aiheen kipeyden luulisi tulevan katsojalle selväksi tälläkin tavoin, omalla painollaan ja ilman sen kummempaa dramatiikkaa.
Ikuisesti sinun on dokumentti, joka luottaa katsojan empaattisuuteen.
Dokumenttiprojekti: Ikuisesti sinun TV1 klo 21.30
Lue myös Mia Halmeen haastattelu
uutiskirje 
