”Huolehtikaa työttömyydestä, niin budjetti huolehtii itse itsestään.” Näin korosti John Maynard Keynes keskellä 1930-luvun lamaa sitä, kuinka tärkeätä työllisyydestä huolehtiminen on myös valtiontalouden kannalta. Yrittäessään ratkaista euroalueen kriisiä päätöksentekijät ovat unohtaneet Keynesin perusopetuksen. He ovat viemässä Eurooppaa taantumaan, josta on tulossa pelottavan syvä.
Talousnobelisti Joseph E. Stiglitz kritisoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlassa vyönkiristyspolitiikkaa, jota parhaillaan toteutetaan – tai suunnitellaan toteutettavaksi – eri puolilla Eurooppaa. Jos taantuma ei Eurooppaan muuten tule, leikkauspolitiikka viimeistään takaa sen syntymisen. Samalla nousee työttömyys, ja budjettivajeet vain suurenevat.
Stiglitzin mielestä finanssipoliittista liikkumavaraa omaavien maiden tulisi käyttää sitä ja tukea paitsi oman maan kasvua myös auttaa muita huonommassa asemassa olevia euroalueen maita. Stiglitz piti Helsingin Sanomien haastattelussa Suomea maana, jonka kannattaa lähitulevaisuudessa tukea talouskasvua vaikka velkarahalla.
Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa unohdettiin taantuman mahdollisuus.
Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi tiivisti eduskunnassa kokoomuslaisen talouspoliittisen ajattelun olemuksen luonnehtimalla Stiglitziä ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevaa toista nobelistia Paul Krugmania talouspolitiikan vennamolaisiksi. Jos hallituksen talouspoliittisissa linjauksissa kokoomuksen kädenjälki on lähitulevaisuudessa näkyvästi esillä, Suomea odottaa 1990-lukulainen leikkauspolitiikka.
Uhka leikkauspolitiikan toteuttamisesta sisältyy hallitusohjelman kohtaan, jossa hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velkaantuneisuus ei näytä kääntyvän laskuun eikä alijäämä painu riittävän alas. Lisäsopeutuksen tarvetta arvioidaan ensimmäisen kerran ensi vuoden alkupuolella.
Jo nyt on selvää, että tarve oleelliseen lisäsopeutukseen syntyy. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kääntää velkaantuneisuus laskuun on niin kunnianhimoinen, ettei sitä voi taantuman oloissa tavoitella ilman merkittäviä lisäsopeutustoimia. Vaikka sopeuttamistoimenpiteet jaettaisiin tasan leikkausten ja veronkorotusten kesken, leikkaukset olisivat mittavia.
Työttömyysongelmaa pahentaessaan leikkaukset kuitenkin pahentaisivat budjettivajetta entisestään.
Keynesiä mukaillen – emme huolehtisi työttömyydestä, emmekä loppujen lopuksi budjetistakaan.
Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa unohdettiin taantuman mahdollisuus.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.