Veropetosten prosentuaalinen osuus kaikista ilmitulleista talousrikoksista Suomessa on noussut selvästi 2000-luvun puolenvälin jälkeen.
Törkeiden veropetosten osuus on ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2000-luvun. Veropetosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia ja velallisen rikoksia
– Yli puolessa Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista oli vuonna 2010 kyse veropetoksesta, ja näistä noin 75 prosenttia koski törkeitä veropetoksia, sanoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat suurelta osin piilorikollisuutta. Harmaaseen talouteen liittyvä haitallinen toiminta jää usein piiloon siksi, että uhrit eivät välttämättä ole tietoisia heihin kohdistuneesta vahingosta tai rikoksesta eivätkä siksi saata sitä viranomaisten tietoon.
– Harmaan talouden uhrit saattavat pitää toimintatapoja pikemminkin normaaleina kuin rikollisina. Työnantajat saattavat esimerkiksi maksaa työehtosopimuksen vastaista palkkaa, syyllistyä tahallisiin konkursseihin, väärentää asiakirjoja ja maksaa osan palkoista päivärahoina ja kilometrikorvauksina, Marttinen jatkaa.
Harmaassa taloudessa esiintyy myös tilanteita, joissa rikoksen kohde tietoisesti hyväksyy tilanteen. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun suostutaan työskentelemään vaarallisissa työoloissa normaalia korkeampaa palkkaa vastaan tai luovutaan sosiaalimaksujen kertymisestä pimeää palkanmaksua vastaan. Näissä tilanteissa uhri itse vaikuttaa siihen, että rikollinen toiminta jää näkymättömäksi.
Muun muassa nämä tiedot selviävät tuoreesta Verohallinnon selvityksestä Harmaan talouden tilannekuva 4/2011.
Verohallinnossa kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittaneen Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävänä on muun muassa edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaan talouden ilmiöistä.
uutiskirje 
