Akava vaatii yksilöllisiä ja joustavia työvoimapalveluja. Keskusjärjestö on huolissaan siitä, että työ- ja elinkeinotoimistojen (TE) palveluja aiotaan supistaa. Puheenjohtaja Sture Fjäder on harmissaan etenkin siitä, että vastavalmistuneita palvelevien korkeakouluneuvojien verkosto uhkaa rapautua.
– Nyt pitäisi toimia juuri päinvastoin eli laajentaa verkostoa niin, että laadukkaita palveluita on korkeasti koulutettujen saatavilla jokaisessa maakunnassa. Hyvin harvoissa TE-toimistoissa on näiden asiakkaiden kysymyksiin erikoistuneita virkailijoita. Supistuksia suunnitellaan nyt, vaikka korkeasti koulutettujen työttömyys on laskenut vähemmän kuin muiden ryhmien ja se uhkaa lähteä uudelleen kasvuun.
Työvoimahallinto perustelee toimiaan sillä, että määrärahat ovat vähentyneet ja käynnissä on TE-toimistoverkkouudistus. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän, jonka tavoitteena on saada työttömät nuoret ja vastavalmistuneet nopeasti opiskelemaan, työharjoitteluun tai töihin. Korkeasti koulutettuja, yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvia on nyt työttömänä 4 700.
– Vaikuttaa siltä, ettei toinen käsi tiedä, mitä toinen tekee. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tarvitaan TE-toimistoilta nimenomaan kohdennettua palvelua, ei palveluverkon alasajoa, muistuttaa Fjäder.
Yhteistyö hajoamassa
Korkeakoulututkinto ei välttämättä takaa yleisiä työelämävalmiuksia eikä työnhakutaitoja. Korkeasti koulutetut eivät myöskään ole Fjäderin mukaan yhtenäinen ryhmä.
– Korkeasti koulutettujen työttömien palvelu vaatii erityistä tietotaitoa. Korkeakoulujen ja työvoimahallinnon tulisi tehdä yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Nyt tällaiset vähätkin hyvät käytännöt ajetaan alas.
– Esimerkiksi Turussa ollaan lopettamassa ns. kampustyökkäri-palvelua. Siinä korkeasti koulutettujen palveluun erikoistunut TE-toimiston virkailija työskentelee yliopiston ura- ja rekrytointipalvelun yhteydessä. Tämä yhteistoimintamalli on taannut ammattitaitoisen ja asiantuntevan palvelun korkeasti koulutetuille.
Vastaavia supistuksia on aiemmin tehty muun muassa Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Helsingissä Kluuvin työvoimatoimistoon on koottu osaamista korkeasti koulutettujen työllisyyden hoitoon, mutta nyt toimistoa uhkaa lakkauttaminen.
Tarjontaan joustoja
Puheenjohtaja Fjäder kummeksuu työvoimakoulutuksen jäykkyyttä.
– Koulutustarjontaa pitäisi yksilöllistää ja joustavoittaa. Hinta ohjaa nykyistä mallia aivan liikaa. Minimipanostuksella pyritään hankkimaan koulutusta mahdollisimman monelle. Koulutuksen tulokset jäävät sen sijaan liian vähälle huomiolle. Jos kustannustehokkuuden nimissä järjestetään koulutusta, joka ei auta työllistymään, siinä vasta rahaa ja aikaa tuhlataan.
– Korkeasti koulutetuille tarkoitetun työvoimakoulutuksen pitää olla nykyistä räätälöidympää. Koulutuksen täytyy todella parantaa osaamista ja auttaa työllistymään. Mallia voisi ottaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyöstä. Siinä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kurssitarjonta on avoinna korkeasti koulutetuille ja ELY-keskus rahoittaa sitä työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, sanoo Fjäder.