Eläkeläisten toimeentulo parantunut 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen tutkimus vuosien 2000 – 2010 eläkkeistä osoittaa, että keskimääräisen eläkkeen nousu on ollut huomattavan suurta.
Eläketasot, eläkkeensaajien määrä ja eläkemenot ovat kasvaneet suurten ikäluokkien tultua eläkeikään. Tutkimus julkistettiin ETK:n Työeläkepäivän yhteydessä Helsingissä tiistaina..
Pieniä eläkkeitä entistä vähemmän
Pienten eläkkeiden määrä on vähentynyt, suurten lisääntynyt. Vuonna 2000 yli puolet eläkkeistä oli alle 1000 euroa kuukaudessa, vuonna 2010 näin pienten eläkkeiden osuus oli 35 prosenttia. Kansaneläkkeen merkitys on nyt vähäisempi, mutta senkin taso on kohonnut – kansaneläkkeitä on 2000-luvulla tarkistettu neljä kertaa ja kuntakalleusluokasta on luovuttu. Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet myös verotuksen keventymisen ansiosta.
Eläkkeensaajien kokemus omasta toimeentulosta on lähes yhtä hyvä kuin työssä käyvillä. Yleisin vastaus on, että toimeentulo on melko helppoa.
Samaa tahtia palkkojen kanssa
Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kymmenessä vuodessa reaalisesti 20 prosenttia. Vanhuuseläkkeellä olevien keskimääräinen kokonaiseläke nousi peräti 26 prosenttia eli samaa tahtia palkkojen kanssa. Keskeinen syy on se, että uudet eläkkeet ovat olleet päättyneitä eläkkeitä huomattavasti korkeampia. Koko jakson eläkkeellä olleilla eläketulo on noussut vähemmän, mutta heilläkin noin 13 prosenttia.
– Yhä useampi jää suoraan vanhuuseläkkeelle. Eläkkeiden tasoa nostaa se, että alkavat eläkkeet pohjaavat aiempaa parempiin palkkatuloihin ja pidempiin työuriin, ETK:n tutkimusosaston päällikkö Mikko Kautto toteaa.
Työkyvyttömien eläkekehitys heikko
Kaikilla kehitys ei kuitenkaan ole ollut hyvä. Heikoimmin on kehittynyt työkyvyttömyyseläkeläisten asema. Uusien työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläkkeet ovat keskiansioihin suhteutettuna pienentyneet 41 prosentin tasolta 36 prosenttiin. Uudet työkyvyttömyyseläkkeet olivat vuonna 2010 vain aavistuksen parempia kuin vuonna 2000.
EU:ssa käytetyllä tavalla mitattu köyhyysriski on noussut eläkeläisten joukossa nopeammin kuin koko väestössä. Köyhyysriskit ovat erityisen korkeita yksin asuvilla alle 55-vuotiailla eläkkeensaajilla. Eläkkeensaajien väliset tuloerot muistuttavat myös yhä enemmän ammatissa toimivien välisiä tuloeroja.