Taustalla on tyytymättömyys siihen, mitä eduskunnan eri valiokunnille ja kansanedustajille täysistunnossa kerrottiin, kun eduskunta päätti Suomen sitoutumisesta Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen vastuisiin lokakuun lopulla. Osa edustajista oli siinä käsityksessä, että Suomen takausvastuun katto on 14 miljardia euroa, osalle taas oli kerrottu, että 14 miljardin päälle vielä tulevat korkomenot ja muita kuluja.
– Moneen kertaan sanottiin, että 14 miljardia on teoreettinen katto ja sekin konkretisoituu vain siinä tapauksessa, että apua saavat maat joutuvat maksukyvyttömyyteen eikä niiltä saada mitään, vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila kuvaili Kansan Uutisille asian käsittelyprosessia.
– Tätä korkopuolta ei ole osattu ottaa huomioon eikä sitä ole meille informoitu.
Jälkikäteen valtiovarainministeriöstä on kerrottu, että myös korkoihin on sitouduttu.
– Valmistelun pitää olla sellaista, että päätöksentekijät voivat luottaa tietojen varmasti olevan oikein, kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) toteaa. Hän on tarkastusvaliokunnan jäsen.
Oikeaa tietoa
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus antaa Euroopan kriisimaiden vakausjärjestelyjen kokonaisuudesta eduskunnalle jatkossa oikeat ja riittävät tiedot.
– Hallituksen esitys Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan puitesopimuksen muuttamisesta on monilta osin vaikeaselkoinen ja puutteellinen, tarkastusvaliokunta moittii.
– Se ei sisällä kansainvälisten standardien perusteella olennaisina pidettävien tietojen selkeää esittämistä päätöksentekoa varten. Lisäksi esityksestä on saatu väärä kuva siitä, kattavatko takaukset myös velan korot ja kulut.
Pikaisesti selkoa
Valiokunta on kiinnittänyt huomionsa myös ylitakauksen Suomelle aiheuttamiin riskeihin.
Euroopan rahoitusvakausvälineeseen liittyvä niin sanottu ylitakaus on puitesopimuksen muutoksen jälkeen enintään 65 prosenttia velan pääomasta. Tarkoituksena korkean luottokelpoisuusluokituksen maiden antamalla ylitakauksella on turvata ERVV:n varainhankinnalle AAA-tason luottoluokitus.
Valiokunnalle on jäänyt asiantuntijakuulemisten ristiriitaisuuksien vuoksi epäselväksi, miten ylitakaus käytännössä toteutuu erityisesti AAA-luokituksen maille, kuten Suomelle.
– Hallituksen on tehtävä mahdollisimman nopeasti selkoa tästä eduskunnalle, valiokunta vaatii.
Se edellyttää myös, että vastuista ja riskeistä on saatava kokonaiskuva, jotta eduskunta voi kantaa perustuslaillisen vastuunsa valtiontalouden hoidossa.
– Riskien arvioinnin merkityksestä saa kuvan muun muassa siitä, että yhden luottoluokitustason putoaminen Suomen valtion noin 77 miljardin lainamäärällä lisäisi valtion korkomenoja noin 300 – 350 miljoonalla eurolla vuodessa.