Etelä-Suomen Vasemmistonuoret muisti lauantaina 70 vuotta sitten teloitettua Arndt Pekurista viemällä tämän haudalle Malmin hautausmaalle kaksi kynttilää.
Aseistakieltäytyjänä Pekurisella oli keskeinen vaikutus Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain, niin sanotun Lex Pekurisen syntymiseen. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret vaatii YK:n ihmisoikeuskomitean linjauksen mukaisesti Jehovan todistajiin sovellettavan vapauttamismenettelyn ulottamista myös heihin, jotka eivät voi suorittaa asevelvollisuutta ei-uskonnollisen vakaumuksensa takia.
Muistokäynnillään vasemmistonuoret halusivat osoittaa arvostuksensa Pekurisen kamppailulle pakollista asepalvelusta vastaan sekä sille, että Suomeenkin saatiin aseeton ja rauhanomainen tapa suorittaa asevelvollisuus.
Pekurinen oli elämänsä aikana useita kertoja vankilassa kieltäydyttyään suorittamasta minkäänlaista palvelusta, jolla oli jotakin tekemistä armeijan kanssa. Jatkosodassa 5. marraskuuta 1941 Pekurinen kuljetettiin vankilasta Suomussalmen rintamalle ja määrättiin tarttumaan aseeseen teloituksen uhalla. Pekurinen kieltäytyi, mutta vasta kolmas sotamies suostui pistämään teloituksen täytäntöön.
uutiskirje 
