Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometri povaa taantumaa.
– Taantuman todennäköisyys on erittäin suuri, EK:n johtaja Jussi Mustonen sanoi suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä.
Mustosen mukaan on mahdollista, että Suomi on jo nyt taantumatilanteessa. Varmuus saadaan vasta noin puolen vuoden päästä.
Yritysten suhdanneodotukset ovat barometrin mukaan jyrkässä alamäessä. Yritysten suhdannetilanne ja tulevaisuuden odotukset heikentyivät voimakkaasti jo loppukesällä, mutta syksyn aikana tilanne on synkentynyt entisestään.
EK arvioi, että suuntaus jatkuu seuraavan puolen vuoden aikana.
– Pahin skenaario on samaa luokkaa kuin vuoden 2008 pudotus, Mustonen totesi.
Näkymät olivat synkät erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa. Sen sijaan palvelualoilla suhdannenäkymät olivat kohtuulliset.
Mustonen muistutti, että tällä kertaa Suomella tai muilla euromailla ei ole varaa samankaltaiseen talouden elvytykseen kuin vuosina 2008–2009. Jos rahaa elvytykseen ei ole, Euroopan viimeinen oljenkorsi olisi rahan määrän lisääminen markkinoilla eli niin sanottu setelielvytys.
– Jos rahat on käytetty, niin painetaan lisää. Se olisi Euroopassa vaikea päätös, mutta se on viimeinen oljenkorsi ennen kuiluun putoamista.
”Omat asiat kuntoon”
EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen korosti, että synkkenevät tuotanto-odotukset vaativat maan hallitukselta ripeitä toimia.
– Taloudellinen tilanne on niin uhkaava, että hallituksen on syytä varautua hallituksen talouspoliittisten linjausten uudelleenarviointiin jo tulevan talven aikana, Pukkinen sanoi.
Hänen mielestään hallituksen olisi pysäytettävä julkisen talouden velkaantuminen eli lisättävä säästötoimia. Niiden ohella hallituksen tulisi panostaa työurien pidentämiseen.
– Myös eläkeiästä tarvitaan päätöksiä. Väestön ikääntyminen ja eliniän kasvu vaarantavat eläkejärjestelmän rahoituksen, ellei työuria pidennetä vähimmäiseläkeikää nostamalla. Päätöksiä ei saa lykätä.
Pukkinen tähdensi myös, että viime kuussa syntyneen raamisopimuksen kattava toteutuminen on nyt erittäin tärkeää.
– Yritysten kustannuskehitys pitää vakauttaa ennustettavalla tavalla ja kilpailukykyä tulee parantaa kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Hän toivoi, että nyt käytävissä alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa käytetään hyväksi raamiratkaisun tarjoamat mahdollisuudet ala- ja yrityskohtaiseen joustavuuteen.
Lisäksi toimialakohtaisiin sopimuksiin tulisi Pukkisen mukaan kirjata niin sanottua kriisilausekkeita, jotka antavat toimintaohjeet sen varalta, että talouden pohja romahtaisi täysin.