Verotietojen julkistamispäivä on nimetty monella tapaa. Joillekin se on ”kansallinen kateuspäivä”, jotkut toiset taas pitävät sitä päivänä, jolloin kaikelle kansalle paljastuvat jättimäisiksi kasvaneet tuloerot. Suomi on edelleenkin tuloeroissa Euroopan kärkimaita.
Tämä päivä on juhlaa myös lehdille, joilla on resursseja kaivaa vähänkin kiinnostavien ihmisten verotustiedot julki. Verotietojen julkistamista jotkut tosin pitävät myös tirkistelyjournalismina. Verotiedot ovat kuitenkin julkisia ja tiedotusvälineet voivat niitä käyttää – ja hyvä niin.
Yksittäisten ihmisten verotietojen vertailu voi kuitenkin viedä metsään ja kohdistaa helposti huomion pois asian ytimestä eli juuri tuloeroista ja niiden kehityksestä.
Viranomaiset ovat halunneet rajoittaa verotietojen julkaisemista vetoamalla yksityisyyden suojaan. Yksittäisten kansalaisten kannalta tämä onkin oikeutettua, mutta ei niiden, joilla on yhteiskunnallinen asema tai joilla on vastuuta suurista ennen muuta talouteen liittyvistä päätöksistä niin julkisella sektorilla kuin yksityisessä yrityselämässäkin. Kansalaisilla on oikeus tietää, mikä on päätöksentekijöiden tulotaso ja kuinka verottaja heitä kohtelee.
Tärkeää on myös tietää, miten eri tuloluokkien verotus on kehittynyt. Kun tiedetään kehityksen suunta, niin silloin on mahdollisuuksia etsiä ratkaisuja, joilla tuohon kehitykseen voidaan vaikuttaa.
Tuloerojen kasvusta pitäisi puhua ja keskustella muulloinkin kuin verotietojen julkistuspäivänä. Kaikki eivät vaikene. Ylestä juuri eläkkeelle jäänyt toimittaja Timo-Erkki Heino muun muassa on ansiokkaasti pitänyt esillä tuloeroja, niiden kehitystä ja vaikutuksia.
Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehden (5/2011) numerossa hän erittelee laajasti viime vuosien kehitystä. Heino muistuttaa, että tuloerojen kasvu johtuu siitä, että kaikkein suurituloisimpien tulot ovat kasvaneet muita enemmän. Tuoreet verotiedotkin kertovat, että juuri näin on tapahtunut. Kehityksen taustalla on niin pääomaverotuksen lieventäminen kuin optioiden käyttö yritysjohdon palkitsemisessa.