Minna Minkkinen testaa pieniä urheilulajeja
Ultimate on joukkuelaji, jossa perusideana on tehdä maaleja heittämällä frisbee-kiekkoa pelikaverilta toiselle.
Pelialue on ulkopeleissä lähes jalkapallokentän kokoinen maalialueineen, sisäpeleissä noin koripallokentän kokoinen. Maali tehdään syöttämällä kiekko maalialueella olevalle pelaajalle.
Pelisuunta kääntyy aina maalin jälkeen ja hyökkääjästä tulee puolustaja. Pelisuunta muuttuu myös, jos kiekko koskee maata eikä ole sillä hetkellä pelaajan kädessä tai vastustaja nappaa kiekon kiinni ennen hyökkäävän joukkueen pelaajaa.
Peli kestää enintään 90 minuuttia. Puoliaika pidetään 8 pisteen jälkeen ja peli pelataan 15 pisteeseen saakka.
Pelaajat ratkovat itse kiistat
Ultimatesta ainutlaatuisen joukkuepelin tekee sen tuomarittomuus. Jokainen mahdollinen kiistatilanne ratkaistaan pelaajien kesken.
Mikäli pelaaja kokee, että häntä vastaan on tehty rike, hän huutaa ”virhe” ja peli keskeytyy. Mahdollinen virheen tekijä joko tunnustaa ja tehdään sopu, jolloin peli voi jatkua. Mikäli virhettä ei myönnetä, jatkuu peli edellisestä pelitilanteesta. Virhehuudon voi myös perua, jos huomaa, että mitään rikettä ei todellisuudessa tapahtunutkaan.
Voiko tämä toimia?
UFO:n (Unlimited Frisbee Organization) pelaajan Antti Rämön mukaan kyllä. Ehkä siksi, että lajissa ei liiku paljoakaan rahaa eikä ole ammattilaisia.
– Jokaisen pelaajan on myös tunnettava säännöt hyvin, sillä toimimme kaikki tuomareina.
Tuomarittomuus on osa Ultimaten Spirit of the game -ajattelua. Ulla Kiili UFO:sta kuvaa spiritin näkyvän myös joukkueen sisällä eikä vain vastustajaa kohtaan.
– Jos yksi menettää kiekon, niin se otetaan takaisin koko joukkueen voimin. Spirit näyttäisi tuovan enemmän kunnioitusta vastustajaa kohtaan ja varmasti osaltaan vähentää turhaa jalkapallostakin tuttua teatteria.
Ulkona ja sisällä
Ultimatea pelataan Suomessa ympäri vuoden. Kesäkaudella pelataan ulkona. Suuremmalla kentällä pelaajia on seitsemän vastaan seitsemän. Talvikaudella palloiluhalleissa kentällä juoksee viisi pelaajaa per joukkue. Kummallakin kaudella pelataan sekä miesten että naisten SM-sarjaa ja miehillä myös divaria.
Ulla Kiili ja Antti Rämö listaavat ulkokauden vaikeammaksi, sillä luonnonolosuhteet tekevät pelistä mielenkiintoisen. Erityisesti tuuli on haastava, sillä se saa kiekon lentämään eri lailla kuin sisätiloissa.
Miehet, naiset ja sekajoukkue
Ultimatessa maajoukkuetasolla asti pelataan miehissä, naisissa ja mixed-sarjassa. Mixed on nimensä mukaisesti sekasarja joka koostuu sekä miehistä, että naisista.
Ulla Kiilin mukaan osa mixed-joukkueista on hyvinkin tasavertaisia, mutta toisissa joukkueissa näkyy miesten keskenään pelaaminen. Naiset ovat enemmän kiintiöitä kuin osa yhtenäistä joukkuetta. Maailmalla mixed on erittäin suosittua, Suomessa sen SM-kisat pelataan turnauksena yhtenä kesäviikonloppuna.
Maajoukkueessa omalla rahalla
Liitokiekkoliitto on osa SLU:n lajiperhettä. Liitto saa valtion tukea, mikä riittää vain osa-aikaisen työntekijän palkkaamiseen.
Liitokiekkoliiton toiminnanjohtaja Jarna Kalpala toivoo erityisesti maajoukkueurheilijoille tukea, sillä tällä hetkellä he joutuvat maksamaan itse harjoittelun ja kilpailemisen. Ensi kesän Japanin MM-kisoihin osallistumista moni joutuu taloussyistä harkitsemaan, kertoo Kalpala.
Ultimate kärsii monen muun pienlajin tavoin vähästä näkyvyydestä ja siitä johtuen myös sponsorien puutteesta. Pelit ovat kuitenkin katsojaystävällisiä, koska ne ovat nopeatempoisia eikä tuomaripeliin ei huku aikaa. Kesäisin lajiin pääsee tutustumaan Helsingissä Brahen kentällä, jossa harjoitellaan ja pelataan turnauksia.
Juokse, juokse!
Pääsin kokeilemaan Ultimatea Tampereen Teknillisen Yliopiston ultimate-joukkueen TT-lätyn sunnuntai-illan harjoituksiin.
Harjoitukset alkoivat opettelemalla kiekon oikeaoppista heittämistä. Alkuun kiekot lensivät miten sattuivat, mutta toivoa kuulemma on, kun vaan jaksaa tehdä toistoja.
Antti Rämön heitto-opetuksen jälkeen pääsin kokeilemaan myös itse peliä. Harjoitusporukka jaettiin joukkueisiin ja pääsin mukaan siihen joukkueeseen, jossa ei ole vaihtopelaajaa. Tiedossa oli siis paljon juoksemista.
Juho Lehtimäki, joka pelaa mixed-maajoukkueessa, oli kärsivällinen ja jaksoi joka lähdössä selittää, mihin tulee juosta ja mitä tehdä. Silti lähes joka kerta olin väärässä paikassa väärään aikaan. Pelisuunnan muuttuminen kesken kaiken sai pasmat sekaisin, kun en yhtään pysynyt kärryillä siitä, mitä pitää tehdä.
Puolustuspelini oli aika surkeaa, koska en pysynyt puolustettavan perässä, vaikka hän kimpoili pitkin salia kuulemma vain puoliteholla juosten. Puolustuspeli oli hakusesessa muutenkin, kun en koskaan muistanut, oliko rystypakko vai kämmenpakko ja miten se vaikuttaa puolustamiseeni.
Joukkueessani oli myös naisten beach-maajoukkueessa pelaava Maija Leino. Onneksi joukkueessa oli kaksi maajoukkueurheilijaa, jotka jaksoivat kärsivällisesti ohjeistaa, vaikka aina eivät ohjeet tuntuneet menevän perille.
Onnistumisen iloa
Suuria onnistumisen kokemuksiakin tuli, kun sain kiekon kiinni ainakin kaksi kertaa ja sain jopa syötettyä eteenpäin. Parasta kuitenkin oli, että onnistuin olemaan maalialueen sisällä kun syliini lensi kiekko. Minä tein maalin! Pisteistä ei pidetty kirjaa, mutta tuntuma oli, että meidän joukkueemme sai tällä kertaa enemmän kokemusta kuin pisteitä.
En voi sanoa, että olisin päässyt peliin sisälle kertaheitolla, mutta jonkin pienen idean pelistä sain. Ainakin se vaatii rautaista kuntoa ja pelisilmää, mutta ne kyllä kehittyvät harjoittelun myötä. Juoksuaskelia tuli tunnin pelaamisen aikana niin paljon, että jalat huusivat apua seuraavasta päivästä alkaen.
Liitokiekkoliiton sivuilla lajia luonnehditaan yksinkertaisten miesten yksinkertaiseksi lajiksi. Tältä se ei kyllä minulle näyttäytynyt kun suhasin pitkin kenttää, aina väärässä paikassa.
Ultimatesta sain kuvan, että se on hauskaa yhdessä pelaamista joka vaatii kestävyyttä. Kentällä oli reilu meininki, pelikaverit kannustivat toisiaan ja jos vastapuolella onnistuttiin todella näyttävästi, niin kaikki antoivat siitä hyvää palautetta.
Lajia voi hyvin suositella kaikille, jotka haluavat oppia uutta, harjoittaa kestävyyttä ja pitää hauskaa urheilun parissa. Laji on helppo aloittaa, koska se ei vaadi erityisiä varusteita ja on verraten edullinen.
Minna Minkkinen testaa seuraavan kerran marraskuussa.
Ultimate
Lajiliitto: Suomen liitokiekkoliitto ry (SLKL). www.ultimate.fi
Lisenssipelaajia 400.
Maajoukkueita viisi: naiset, miehet, mixed, miesten master-joukkue ja naisten beach -joukkue.
Seuroja 22 aktiivista, monelle paikkakunnalle perusteilla oma seura.
Näillä termeille pääset alkuun Ultimaten maailmassa:
Kiekko: peliväline.
Rystyheitto: kiekkoa heitetään rystynen edellä.
Kämmenheitto: kiekkoa heitetään kämmen edellä.
Markkeri: hyökkääjän puolustaja, joka pakottaa hyökkääjän heittämään vain tiettyyn suuntaan.
Raksa: pelinrakentaja.
Rystypakko: Markeri pakottaa puolustuksellaan hyökkääjän rystyheittoon.
Kämmenpakko: markkeri pakottaa puolustuksellaan hyökkääjän kämmenheittoon.
Flow: ihanteellinen pelitilanne, missä kiekko liikkuu sulavasti pelaajalta toiselle.
Dyykki: syöksyminen kiekon perässä (aiheuttaa usein ruhjeita ja kolhuja. Toim.huom.).