Valtion lääkekorvausmenoja on hallitusohjelman mukaan leikattava 113 miljoonalla vuoteen 2015 mennessä. Lääketeollisuus ry ehdottaa, että säästöt kerättäisiin vähentämällä korvauksia perusterveiltä ihmisiltä. Paljon lääkkeitä käyttävien korvauksia ei saa leikata.
– Yli puolet suomalaisista saa korvausta vaatimattomista lääkemenoista, kuten parista antibioottikuurista vuodessa. Jos he maksaisivat lääkkeestä suurimman osan itse, rahaa säästyisi pitkäaikaissairaiden korvauksiin, Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta toteaa.
Myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) on sanonut, että vähän lääkkeitä käyttävät voisivat maksaa hieman enemmän lääkkeistään. Hänen työryhmänsä pohtii paraikaa, mistä tarvittavat säästöt otetaan.
Lääkkeet jo nyt kalliita
Myös Sydänliiton sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Marja-Liisa Nuotio puoltaa perusterveille suurempaa omavastuuta. Nyt peruskorvattavan lääkkeen hinnasta Kela kustantaa 42 prosenttia.
– Vaikka lääkkeiden hinnat ovat laskussa, pitkäaikaissairailla on paljon enemmän terveydenhuollon aiheuttamia kuluja kuin perusterveillä. Pieni vuotuinen omavastuu ei kenenkään taloutta kaataisi. Heikompiosaisia varten voisi olla tuloraja, jonka alle jäävän ei tarvitsisi omavastuuta maksaa, Nuotio ehdottaa.
Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio ei liiemmin innostu omavastuun nostamisesta. Päätös olisi hänen mukaansa hankala.
– Suomalaiset maksavat jo nyt huomattavan osan lääkkeistään itse verrattuna useimpiin muihin maihin. Täytyisi ainakin tarkkaan tutkia, kuinka paljon jo nykyiset omavastuut heikentävät lääkkeiden käyttöä oikealla tavalla.
Enemmistöä syöpälääkkeistä korvausjärjestelmä ei koske, sillä suurin osa niistä annetaan sairaalassa. Jäljelle jäävistä reseptilääkkeistä pääosa kuuluu sataprosenttisesti korvattaviin lääkkeisiin. Vertion mukaan tulevaisuudessa yhä kasvava osa syöpälääkkeistä on reseptilääkkeitä.
– Ongelma on usein se, että alkuvaiheen suuret kustannukset voivat olla monelle potilaalle hankalia, vaikka ne korvattaisiinkin myöhemmin. Korvauskatto tulee nopeasti vastaan. Lisäksi syöpäpotilaat hyvin usein käyttävät paljon muitakin lääkkeitä, joten kokonaislääkekustannukset voivat olla suuria. Meille on tärkeää, että syöpälääkkeiden korvattavuudet pysyvät vastakin 100-prosenttisina.
Korvaukset eriarvoistavat
Lääketeollisuuden mukaan nykyinen lääkekorvausjärjestelmä, jossa lääkekorvaukset jakautuvat erityiskorvattaviin, peruskorvattaviin ja ei-korvattaviin lääkkeisiin, huonontaa lääkkeiden saatavuutta ja luo potilaiden välille eriarvoisuutta. Jotta lääke erityiskorvataan, pitää potilaalla olla diagnoosi pitkäaikaisesta sairaudesta sekä lääkärin lausunto.
Sirpa Rinnan mukaan ongelmana on, että eri sairausryhmille myönnetyt erityiskorvattavuudet ovat peräisin 1960-luvulta. Korvaavuusperusteet eivät enää vastaa nykyaikaista terveydenhuoltoa.
– Vaikka ihmisillä on sama sairaus, paremman korvauksen saavat ne, joilla sairaus on pahempi. Sairausperusteisesta mallista olisikin siirryttävä kustannusperusteiseen, jossa korvaus on sitä suurempi, mitä enemmän lääkekuluja kertyy. Ainoa kriteeri korvaukselle olisi se, että viranomaiset ovat hyväksyneet lääkkeen korvattavaksi.
Erityiskorvattavuudet työllistävät lääkäreitä ja Kelaa suuresti, sillä yksilöllisten lääkekorvauslausuntojen tekeminen on työlästä.
Sydänliiton Nuotio ei silti usko, että Suomessa siirrytään kustannusperusteiseen malliin.
– En usko, näin radikaaliin muutokseen meillä lähdetään. Se antaisi vapaat markkinat kaikille toimijoille.
Nykyisen lääkekaton mukaan lääkkeitä paljon käyttävät maksavat lääkekulunsa itse 670 euroon saakka, minkä jälkeen yhteiskunta maksaa loppuvuoden lääkekulut. Nuotion mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsin järjestelmästä, jossa vuotuinen lääkekatto on satoja euroja matalampi.
– Terveydenhuollon maksukatot tulisi yhdistää ja summaksi laittaa 600-700 euroa.