Eri osapuolet hyväksyivät tuoreeltaan torstaina aamulla syntyneen työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen. Raamisopimus pohjautuu isolta osalta aiemmin hylättyyn neuvotteluratkaisuun. Sopimukseen on nyt lisätty sellaisia uusia elementtejä, että myös palkansaajien keskusjärjestöt saattoivat sen nyt hyväksyä.
Palkansaajien keskusjärjestöt ja ennen muuta SAK olivat avainasemassa. SAK:ssa taas katseet kohdistuvat ennen muuta Metalliliittoon, joka on antanut lakkovaroituksen Teknologiateollisuuteen. SAK:n hallituksessa päätös oli yksimielinen ja sen pohjalta tilannetta tarkastellaan myös Metalliliiton valtuustossa viikonvaihteessa. Ilman Metallin mukanaoloa sopimusta tuskin voi kutsua kattavaksi.
Viimeisen viikon väännössä raamisopimus muuttui palkankorotusten osalta varsin vähän. Uutena elementtinä mukaan tuli 150 euron kertaerä ensi vuoden alussa kaikille niille aloille, joilla syntyy uusi työehtosopimus raamisopimuksen pohjalta. Suhteellisesti eniten kertakorvaus hyödyttää pienipalkkaisia.
Laadullisten asioiden paketissa on merkittäviä uudistuksia liittyen työhyvinvoinnin lisäämiseen.
Raamisopimukseen liittyvä laatupaketti on jopa yllättävän hyvä. Suurimmassa osassa sen asioista on kysymys hallituksen vastaantulosta. Kaikkiaan hallitus auttaa tulosopua ensi vuonna 400 miljoonalla eurolla. Varsinaiset veromuutokset ovat pieniä.
Periaatteellisesti merkittäviä muutoksia liittyy työelämän uudistuspakettiin: muun muassa vuorotteluvapaa palautetaan ennalleen, isyysloma pitenee, oikeus koulutuspäiviin kasvaa sekä lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan työttömyyden kohdatessa. Myös pätkä- ja vuokratyöhön liittyviä epäkohtia korjataan. Elinkeinoelämä taas sai muun muassa 0,5 prosentin lisäkevennyksen yhteisöveroon.
Laadullisten asioiden paketin uudistukset liittyvät työhyvinvoinnin lisäämiseen. Kolmikantaiset neuvottelut näyttivät jälleen voimansa, vaikka työnantajapuoli vielä pari kuukautta sitten kieltäytyi tiukasti tupoihin viittaavistakin neuvotteluista.
Sopimusta voi arvostella palkkojen korotustason osalta, kuten aina kaikkia sopimuksia. Yhdessä laadullisten uudistusten ja hallituksen veropäätösten kanssa sopimuksella kuitenkin turvattaneen palkansaajien ostovoima kahtena seuraavana sopimusvuonna. Se olisi hyvä saavutus nykyisessä ja edelleen huonontuvien suhdanteiden oloissa.
Kokonaisratkaisu oli osavoitto myös hallitukselle. Pääministeri Jyrki Katainenhan (kok.) kertoi jo loppukesästä taloutta vakauttavan ratkaisun aikaansaamisen olevan hänen ja koko hallituksen syyskauden tärkein tehtävä.
Raamiratkaisun lopullinen hyväksyminen on nyt liittojen käsissä. Ne käynnistävät ratkaisun pohjalta omat liittokohtaiset neuvottelunsa sopimuksen soveltamisesta. Marraskuun lopulla ratkeaa, onko raamisopimuksen piirissä kattava määrä palkansaajia – toivottavasti.