Suurlähettiläs Alpo Rusin tiistaina ilmestyneestä kirjasta on nimestään huolimatta turha etsiä kuuluisan Tiitisen listan nimiluetteloa. Yhden nimen hän kuitenkin uskoo listalta tietävänsä. Suojelupoliisin osastopäällikkö Juhani Väänänen kertoi vähän ennen kuolemaansa Rusille, että entisen pääministerin Kalevi Sorsan nimi on listalla.
Suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan nimetyllä listalla on 18 nimeä, joita epäillään yhteyksistä Suomessa toimineeseen Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin edustajiin. Supo sai nimilistan Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta vuonna 1990 ja se on edelleen salattu.
Andropovin puristuksessa
Kirjassaan Tiitisen lista (Gummerus) Alpo Rusi vierittää muutenkin varjoa vuonna 2004 kuolleen Sorsan ylle. Sorsa toimi pääministerinä yhteensä noin kymmenen vuoden ajan vuosina 1972–1987.
Kolmannen hallituksensa pääministerinä Sorsa tapasi lokakuussa 1982 Moskovassa Juri Andropovin, joka oli tuolloin politbyroon jäsen. Jo marraskuussa hän nousi Neuvostoliiton johtoon NKP:n pääsihteerinä.
Rusin DDR:n arkistolöydön mukaan Sorsa joutui neuvottelussa Andropovin puristukseen oikeiston noususta Suomessa, vaatimuksista vesittää YYA-sopimus sekä julkisesta keskustelusta kokoomuksen hallituskelpoisuudesta.
Rusin mukaan Sorsa oli luvannut tehdä kaikkensa neuvostovastaisuuden eliminoimiseksi Suomesta. Muutama kuukausi myöhemmin Sorsa kielsi amerikkalaisen Gorkin puisto -elokuvan filmaamisen Säätytalossa.
Alpo Rusi korosti kirjansa julkistamistilaisuudessa, ettei esitä syytöksiä, vaan vain kysymyksiä. Sorsan kohdalla kysymys kuului, astuiko Sorsa toimiessaan koko poliittisen järjestelmän nimissä yli luvallisen rajan, rajatessaan Suomen suvereniteettia vieraan vallan edustajalle.
Suomi oli Stasille tärkeä paikka
Mitään suuria paljastuksia Rusi ei uudessa kirjassaan tarjoile. Tiitisen listasta hän kuitenkin esittää uuden tulkinnan, jonka mukaan Suojelupoliisin kassakaappiin suljettu nimilista kertoo suomalaisten yhteistyöstä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n kanssa eikä Stasi-yhteyksistä, kuten yleisesti on arveltu.
Muuten Rusi käy läpi seikkaperäisesti julkisuudessa jo vatvotut tapaukset sekä arvostelee jälleen Suojelupoliisin toimintaa. Hän kysyy, miksi Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka Stasi-arkistoa ei ole vieläkään avattu.
Tiitisen lista pyrkii olemaan kokonaiskuvaus DDR:n tiedustelupalvelun laajasta vakoilutoiminnasta Suomessa. Suomi oli ensimmäinen länsimaa, johon DDR perusti lähetystön ja Stasin tiedusteluaseman jo 1950-luvulla. Muurin murtuessa vuonna 1989 Stasi oli miehittänyt lähes koko edustuston.
Suomen johtava DDR-asiantuntija, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä pitää tiistain Aamulehdessä ilmestyneessä arviossaan Rusin kirjan antia vaatimattomana. Hänen mielestään Rusin olisi pitänyt pohtia tarkemmin sitä, milloin ja millainen tieto loukkasi Suomen valtioetua. Valtaosa Stasin haalimasta tiedosta ei kuitenkaan sellaista ollut.
”Samoja asioita, ja aivan samojen suomalaisten vaikuttajien kertomana, jotka esiintyvät Rusin kirjassa Stasin tietolähteinä, olen itsekin lukenut useiden eri ulkovaltojen, Yhdysvaltain, Saksan liittotasavallan, Ruotsin ja Ison-Britannian, ulkoasiainministeriöiden arkistoista”, toteaa Hentilä.