Älkää tyytykö vanhankaupungin nähtävyyksiin, saatetaan Tallinnaan matkaavia turisteja opastaa. Samaa mieltä ovat 138 ”paikkaa tuopille” esittelevän Baarimiehen Tallinna -kirjan tekijät.
Tallinnan anniskeluelämää tuoreessa kirjassaan esittelevät tekijät korostavat elämää nähneiden baarien olevan paikkoja tutustua Tallinnan arkeen ja juhlaan. Ne kertovat parhaiten kaupungin kulttuurisesta monimuotoisuudesta.
Ydinkeskustan ulkopuolella mieluiten viihtyvä Baarimies kiertää Vanhankaupungin tunnelmallisia kellaripubeja ja olutravintoloita, ratikkareittien varsien kuppiloita sekä lähiöiden pelkistettyjä kapakoita.
Hänen mukaansa ryökäleet vaanivat matkailijoita kantakaupungissa ja keskustassa muutenkin. Syrjemmällä hän ei vaaroja ole havainnut ole havainnut sen enempää kuin muuallakaan.
Olutta vuodesta 1284
Tallinna on paljon muutakin kuin Vanhankaupungin terassibaarit ja alennusmyymälät, sanovat baarimiehiksi itseään kutsuvat kirjoittajat. He yllyttävät elämyksiä hakevia hyppäämään rohkeasti Koplin raitiovaunuun tai Lasnamäen bussiin.
Asiantuntevan – kirjoittajien omakohtaisiin kokemuksiin tietenkin perustuvan – anniskelupaikkojen esittely on teoksessa pääosassa. Sen lisäksi siinä luodaan katsaukset oluenvalmistuksen perintöön ja olutkulttuurin vaiheisiin Virossa. Virossakin olut oli alkuaan veronmaksuväline. Ensimmäinen kirjallinen tieto oluesta on vuodelta 1284. Tuolloin Saarenmaan piispa Herman vaati talopoikia maksamaan veronsa oluena.
Olutkulttuuri on kokenut mullistuksen siinä missä koko maa uuden itsenäisyyden kahtena vuosikymmenenä.
Olutvalikoima on muuttunut kansainväliseksi. Markkinoita hallitsee kaksi ulkolaista yhtiötä, tanskalaisen Carlsbergin omistama Saku ja suomalaiseen Olvi-konserniin kuuluva A. Le Coq. Näiden yhtiöiden panimoissa tuotetaan maassa tuotettavasta oluesta 87 prosenttia. Pienpanimot ovat laskettavissa yhden käden sormin.
Baarit on esitelty kirjassa kätevässä muodossa. Taskuun mahtuvan kirjan loppusivuilla on aakkosellinen luettelo ja baarit löytyvät numeroituina
Litmanen asuu puutarhakaupungissa
Makuja niin baarin olut- ja muusta tarjonnasta kuin myös miljöö- ja tunnelmatekijöistä on monia, joten mitään paremmuusjärjestyksiä kirjasta on turha etsiä.
Sen sijaan kirjoittajat ovat kukin nimenneet omat suosikkinsa. Tälle listalle ovat päässeet Valli Baar, Drink, Hr Maruse Pub ja Sitsimäe Kelder. Kaikkiin löytyy mitä mainioimmat perustelut.
Vielä tärkeä vinkki: Kirjassa kerrotaan kahdessakin kohtaa miksi kannattaa ajaa sähköjunalla Nõmmen puutarhakaupunkiin ja istahtaa tuopille paikallisessa Hiiu Pubissa. Siellä saattaa Tallinnan asunnostaan piipahtaa seudun kuuluisuus – Jari Litmanen.
Heikki Kähkönen, Pekka Linnainen, Tapio Mäkeläinen, Mikko savikko, Mats Õun. Baarimiehen Tallinna. 186 sivua.