Minulla on idea. Mitä jos korvattaisiin peruskoulujen johtokunnat työryhmillä, joihin kutsuttaisiin mukaan paikallisten yritysten edustajia ja muutama nimekäs poliitikko ja konsultti? Tällaiset työryhmät pystyisivät varmasti huolehtimaan kukin oman koulunsa rahoituksesta ja opetustoimi säästäisi pitkän pennin.
Peruskoulujärjestelmän voisi samalla irrottaa kokonaan valtiosta. Saataisiin kouluille enemmän itsenäisyyttä ja vapautta.
Koulumotivaatiota varmasti lisäisi, jos oppilaat laitettaisiin kilpailemaan keskenään parhaiden opettajien tunneista. Ja vastaavasti tietenkin koulut kilpailemaan keskenään parhaasta ja maksukykyisimmästä oppilasaineksesta. Huippukoulut voisivat myydä palvelujaan myös ulkomaille.
Tarvitaanko todella esimerkiksi historiaa, terveyskasvatusta tai yhteiskuntaoppia, kun jokainen kuitenkin osaa googlettaa?
Sama pätee tietenkin lukioihin. Ja niitä kannattaisi ainakin suurimmissa kaupungeissa yhdistellä toisiinsa. Esimerkiksi Kallion lukiosta olisi enemmän hyötyä, jos se liitettäisiin osaksi Norssia tai Suomalaista Yhteiskoulua. Myös medialukion voisi niputtaa samaan kokonaisuuteen.
Lukioiden henkilökuntaa voisi vähentää tuntuvasti palkkaamalla vastavalmistuneita ylioppilaita tuntiopettajiksi. Osa velvoitettaisiin hankkimaan itse oma rahoituksensa, mutta koulu tarjoaisi näillekin työtilan. Käypää vuokraa vastaan toki.
Myös kouluaineita olisi syytä katsoa avoimin mielin. Tarvitaanko todella esimerkiksi historiaa, terveyskasvatusta tai yhteiskuntaoppia, kun jokainen kuitenkin osaa googlettaa?
Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, etten minä näitä ihan itse keksinyt. Nämä tulivat mieleeni kun luin, miten hienosti Suomen yliopistoilla menee nyt yliopistouudistuksen jälkeen. Viime vuoden tilinpäätökset näyttivät keskimäärin reilusti plussaa, yhteensä kymmeniä miljoonia euroja. Uudistus lisäsi yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä ja teki tappion tekemisestä lähes mahdotonta nerokkaan yksinkertaisella tekniikalla: laki uhkaa tappiota tekevää yliopistoa uusilla leikkauksilla ja irtisanomisilla.
Kannattaisi kuitenkin varmaan lopettaa kasvatustieteelliset ja humanistiset tiedekunnat. Niiden väki on niin kamalan kriittistä. Samalla voisi lakkauttaa yliopistoväen ammattiliitot, jotka tekevät selvästi asenteellisia kyselyjä.
Tai sitten pitää kirjata yliopistolakiin vielä sellainen pykälä, joka velvoittaa henkilöstön ja opiskelijat olemaan tyytyväisiä. Onhan tämä noloa kun enemmistö työntekijöistä sanoo, että uudistus on onnistunut huonosti. Hyvinhän se on onnistunut, jos kerran plussaa tehdään.
Kirjoittaja on tietokirjailija Hattulasta.